MATTI MATIKAINEN
Apotti lisää lääkitysvirheitä ja vie aikaa potilastyöltä – Juvoselta kirjallinen kysymys: Mitä hallitus aikoo tehdä ongelmien ratkaisemiseksi?
HUSin alueella käytössä olevan Apotti-tietojärjestelmän sujuvuutta, epävarmuutta ja vaikeaselkoisuutta on kritisoitu terveydenhuollon toimijoiden ja käyttäjien taholta jo pitkään. Kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) on tehnyt ministerille kirjallisen kysymyksen liittyen Apotissa havaittuihin ongelmiin.
– Apotin suurimmat omistajat ovat yliopistosairaala HUS, Helsinki ja Vantaa. Lisäksi mukana on kuusi muuta kaupunkia ja Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä. Apotissa havaittuja ongelmia on tuotu julkisuuteen myös toistuvasti, mutta niihin ei puututa, kritisoi perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Pian tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen Ylellä uutisoitiin, että radiologien tekemät kuvat ja lausunnot eivät näkyneet ja potilaiden röntgen-, magneetti- ja ultraäänikuvia ei löytynyt asianmukaisesti järjestelmästä (Yle 21.5.2021).
Apotin on kerrottu lisäävän lääkitysvirheitä ja vievän aikaa potilastyöltä. Iltalehden viime vuonna haastattelemat työntekijät kertoivat artikkelissa joko vaihtaneensa työpaikkaa tai harkinneensa työpaikan vaihtoa (Iltalehti 21.10.2021).
Lääkäreiltä kantelu viranomaisille
Heinäkuussa 2022 uutisoitiin, että lääkäreiden mukaan aikaa paneutua potilaan ongelmiin ei ole ja tietoja kirjataan Apottiin puutteellisesti tai jopa väärin. Apotin kanssa toimimisen kerrotaan olevan myös uuvuttavaa. (Kauppalehti 24.7.2022)
Heinäkuussa 2022 uutisoitiin myös, että potilastietojärjestelmä Apotista ollaan tekemässä viranomaisille kantelua, sillä se aiheuttaa vaaraa potilastyössä, sen käyttö vie liikaa aikaa potilastyöltä ja sitä on hyvin vaikea käyttää (Kauppalehti 24.7.2022 / päivitetty 27.7.2022). Kantelun takana on useita HUSin lääkäreitä.
– Päivystyksessä ja sairaalatoiminnassa on kesän aikana koettu suurta työntekijäpulaa ja painetta. Terveydenhuollon työntekijöiden stressi työn vaativuudesta potilasmäärien ja hoitovelan ollessa suurimmillaan on suuri. Koronaepidemian aiheuttama sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelka tulee kestämään vuosia, Juvonen arvioi.
Hallituksen puututtava ongelmiin
Juvonen pitää ymmärrettävänä työntekijöiden tunnetta siitä, etteivät he voi tehdä työtään hyvin ja potilasturvallisesti. Tämä viesti on tullut myös potilailta muun muassa julkisuuden kautta (HS 28.7.2022).
– Vaikeaselkoiset, aikaavievät, haastavat ja monikerroksiset tietojärjestelmät eivät helpota henkilöstön työtä. Tietotekniset ratkaisut on tehtävä potilaat ja hoitohenkilöstö edellä. Nyt on päinvastoin, eikä sotehenkilöstö voi tehdä työtään potilaslähtöisesti, Juvonen sanoo.
Juvosen kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, mitä hallitus aikoo tehdä ratkaistakseen tietojärjestelmä Apotissa havaitut epäkohdat ja ongelmat.
– Miten hallitus aikoo kuulla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä Apottiin liittyvissä ongelmissa? Miten hallitus turvaa sotehenkilöstön mahdollisuuden tehdä hoitotyötä potilaslähtöisesti? Juvonen haluaa tietää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lääkitysvirheet potilastyö Apotti sote-henkilöstö työntekijäpula potilastietojärjestelmät hoitovelka sosiaali- ja terveyshuolto koronaepidemia kirjallinen kysymys hoitajat lääkärit Hus Vantaa Terveydenhuolto Arja Juvonen Helsinki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Terveydenhuollon työntekijöiden työolosuhteet on saatava kuntoon – Arja Juvonen: Lääkärit ja hoitajat nääntyvät tietojärjestelmä Apotin edessä
Suomi käyttää terveydenhuoltoon moniin muihin maihin verrattuna paljon vähemmän rahaa – “Seuraukset ovat nyt näkyvissä”
Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – “Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”
Turvallisuusselonteko tuotava myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn – Juvonen: Nato-keskustelussa terveydenhuollon toimivuudella on myös paikkansa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää