

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Antikainen vaatii ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan säilyttämistä
Valtiovarainministeriön keskiviikkona esittelemässä budjettiehdotuksessa TE-palveluihin ehdotetaan 15 miljoonan euron lisämäärärahaa, jonka avulla pyritään saavuttamaan 75 prosentin työllisyystavoite lisäämällä resursseja nuorisotakuun ja työnhakijoiden määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen.
Samalla pyritään edistämään kansainvälistä rekrytointia ja nopeuttamaan työlupaprosesseja. Tällä hetkellä työlupa vaaditaan muilta kuin EU-alueen, Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisilta.
Lupia myönnetään tarveharkinnan perusteella. Tarveharkintaa ei kuitenkaan sovelletaan asiantuntijatason tehtäviin, joiden kriteereinä on korkeakoulututkinto ja vähintään 3000 euron kuukausiansiot.
Mahdollistaa halpatyövoiman tuonnin
Tarveharkinnassa voidaan alakohtaisesti joustaa ja nopeuttaa hakemuksen käsittelyprosessia työvoimapulan perusteella. Näin on toimittu Uudenmaan ELY-keskuksen alueella mm. rakennusalan, terveydenhoidon sekä ravintola-alan työlupien suhteen vuodesta 2017.
– Tarveharkinnassa joustaminen mahdollistaa halpatyövoiman tuonnin suomalaisten työttömien kustannuksella. Onko tavoitteena edesauttaa suomalaisten työttömien työllistymistä vai tuoda ulkomailta halpatyövoimaa pienipalkkaisiin töihin? perussuomalaisten Sanna Antikainen kysyy.
Työlupaa haettu väärillä todistuksilla
Heinäkuussa Yle uutisoi yli sadan uzbekistanilaisen työntekijän massakarkotuksesta. Työperäistä oleskelulupaa oli haettu väärennetyillä koulutodistuksilla, jotka ovat syystä tai toisesta menneet viranomaisseulan läpi. Rakennusalalla ulkomaisen työvoiman käyttö on yleistä ja jopa viidesosa rakennustyömaiden työntekijöistä on ulkomaalaisia.
Ylen haastatteleman LTU-konsernin toimitusjohtaja Malik Bentaiebin mukaan uzbekistanilaiset tekevät lähes kaikki rakennustyömaiden maalaus- ja tasoitetyöt ja karkotukset saattavat hidastaa tai jopa pysäyttää osan työmaista kokonaan.
– Jos viranomaisilta menevät läpi tökerötkin todistusväärennökset, niin miten voimme olla varmoja ulkomaisten työntekijöiden pätevyydestä?
Kotimaisia rakentajia työttömyyskortistossa
Antikainen huomauttaa, että rakennusvirheitä korjataan miljoonilla euroilla vuosittain ja uudisasuntorakentamisessa jopa 30 prosenttia asukkaista valittaa virheistä.
– Onko kyseessä krooninen kohtaanto-ongelma vai miksei rakennusalalle löydy kotimaisia tekijöitä?
– Rakennusalalla puhutaan työvoimapulasta, vaikka työttömiä työnhakijoita olisi kortistossa useampi sata. Vai onko syy yksinkertaisesti siinä, että on halvempaa teettää työt vähempään tyytyvällä ulkomaisella työvoimalla? Antikainen pohtii.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yli puoli miljoonaa ihmistä on työtä vailla – keskustan kansanedustajan mielestä Suomessa on huutava työvoimapula

Sdp hamuaa Suomeen halpatyövoimaa polkemaan duunarien palkkoja – nämä kaikki demariedustajat allekirjoittivat lakialoitteen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta

Halla-aho näpäytti Orpoa ja Haavistoa: ”Me emme halua kaksia työmarkkinoita, jossa veronmaksajat osallistuvat yksityisen sektorin palkkakulujen maksamiseen”

Halla-aho vaatii EU:n vapaan liikkuvuuden lopettamista: ”Johtaa epäterveeseen muuttoliikkeeseen, joka on haitallista valtioille”

Purra ja Immonen: Hallitusohjelman maahanmuuttolinjaukset vahingollisia niin työmarkkinoiden kuin kestävyydenkin suhteen

Perussuomalaiset: Työllisyysaste ei nouse, jos yhtä työssäkäyvää maahanmuuttajaa kohden maahan otetaan kaksi työtöntä maahanmuuttajaa

Eurostat: Ruotsin työttömyys nousussa – työttömyysaste huonompi kuin Suomessa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää