Artikkeli kuva

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA

Antikainen: Syntymättömän lapsen oikeus terveyteen on tärkeämpi kuin äidin oikeus päihteiden käyttöön

09.09.2019 |14:48

Kansainvälistä FASD-päivää vietetään tänään. Päivän tarkoituksena on muistuttaa raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaaroista kehittyvälle sikiölle. Alkoholi on erityisen vaarallista sikiön keskushermostolle koska se läpäisee veriaivoesteen. Valtaosa Suomessa todetuista sikiövaurioista aiheutuu alkoholin käytöstä. Vauriot ovat pysyviä ja seuraavat lasta läpi elämän vanhuuteen saakka.

FASD eli Fetal Alcohol Spectrum Disorders on kattotermi neljälle eri diagnoosille, joille kaikille on yhteistä eriasteiset alkoholin aiheuttamat sikiövauriot. FASD ilmenee sekä eriasteisina fyysisinä kehityshäiriöinä että keskushermoston vaurioiden aiheuttamina oireina. Vaurioiden vakavuusaste vaihtelee altistuksesta riippuen kehitysvammaisuudesta oppimisvaikeuksiin.

Suomessa aihetta on tutkittu hyvin vähän eikä tarkkaa tietoa FASD:n yleisyydestä tämän takia ole. On arvioitu, että 6 prosenttia raskaana olevista naisista olisi päihteiden väärinkäyttäjiä ja Suomessa syntyy vuosittain keskimäärin 3 600 lasta päihdeongelmaisille äideille.

Äidit hoitoon mahdollisimman nopeasti

Alkoholin vaurioittamia lapsia syntyy noin 650 vuodessa, mutta todellinen määrä voi olla korkeampi, koska oireet saattavat ilmetä vasta kouluiässä ja niiden laajan kirjon vuoksi diagnosointi on haastavaa.

– Alkoholin aiheuttamia sikiövaurioita on hoidettava ja etenkin ennaltaehkäistävä aiempaa tehokkaammin. Hoitohenkilökunnan osaamista tulisi kehittää tunnistamaan FASD mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta lapsi saa tarvitsemaansa tukea. Äitien tulisi myös päästä hoitoon mahdollisimman nopeasti ja saada riittävän kattavaa kuntoutusta ja tukea sekä raskauden aikana että sen jälkeen. Jos vapaaehtoinen hoito todetaan riittämättömäksi, tulisi myös tutkia pakkohoidon mahdollisuutta äidin ja syntymättömän lapsen suojelemiseksi, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.

Demariministeri vastusti pakkohoitoa

Päihdeäitien pakkohoitoa on käsitelty eduskunnassa useampaan otteeseen, mutta asia ei ole edennyt silloisen peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) vastustuksen takia. Myös hänen seuraajansa Juha Rehula (kesk.) jätti asian pöydälle.

Norjassa päihteitä käyttävien äitien pakkohoito on ollut sallittua vuodesta 1995. Lain voimaantulon jälkeen myös vapaaehtoinen hoitoon hakeutuminen on ollut kasvussa, mahdollisesti pakkohoidon uhan vuoksi. Suomen Lääkäriliiton kanta asiaan on, että pakkohoito voi olla perusteltua, mikäli syntymättömän lapsen etu sitä vaatii eikä äiti pysty lopettamaan päihteiden käyttöä, vaikka haluaa jatkaa raskautta.

Yhteiskunnan on suojeltava lasta

Suomen lain mukaan henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon ainoastaan, mikäli hänet todetaan mielisairaaksi, hoitamatta jättäminen vaarantaisi henkilön tai ulkopuolisten henkilöiden terveyden tai turvallisuuden ja mikäli muut mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä sairauden hoidossa.

– Kun odottavan äidin voimat eivät riitä riippuvuuden vastustamiseen, yhteiskunnan on astuttava väliin ja suojeltava niin äitiä kuin hänen kehittyvää lastaankin. Samaan aikaan on tietenkin myös panostettava päihdeäitien vapaaehtoiseen hoitoon, Antikainen huomauttaa.

SUOMEN UUTISET


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

Uusimmat

PS Naiset 3/2024

Mainos kuva

Lue lisää

Perussuomalainen 1/2024

Mainos kuva

Lue lisää