LEHTIKUVA
Antikainen: Suomen ja suomalaisten turvallisuus vihdoin keskiöön – ”Tämä hallitus tekee täyskäännöksen turvapaikkapolitiikassa”
Uuden hallitusohjelman yhtenä painopisteenä on Suomen turvallisuus. Ohjelmaan on saatu tärkeitä kirjauksia, joilla kohennetaan monia turvallisuuteen liittyviä osa-alueita. Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen tulee myös omalta osaltaan lisäämään sisäistä turvallisuutta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen siitä, että myös hallituskumppanit näkivät tarpeelliseksi keskittyä Suomen turvallisuustilanteen parantamiseen.
– Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö muuttui merkittävästi Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Hallitusohjelmassa linjataan, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpinä päämäärinä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Nato-jäsenyys ehdottomasti vahvistaa Suomen turvallisuutta ja Pohjois-Euroopan vakautta, Antikainen sanoo.
Rajavartiolaitokselle riittävät resurssit
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja muut muutokset turvallisuusympäristössä edellyttävät rajaturvallisuuden vahvistamista. Hallitus varmistaa Suomen rajaturvallisuuden.
– Rajavartiolaitokselle turvataan riittävät resurssit, kalusto, teknologia sekä rajavartijoiden määrä. Lainsäädäntö tullaan päivittämään niin, että se vastaa nimenomaisesti rajavartiolaitoksen käytännön työn tarpeita. Rajavartiolaitokselle säädetään laajemmat mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja toimivaltuuksia kehitetään rajaturvallisuuden varmistamiseksi. Itärajan esteaita rakennetaan niin nopeasti kuin se on tarkoituksenmukaista, Antikainen luettelee.
– On myös erinomaista, että hallitus toteuttaa ulkopuolisen tutkimushankkeen Venäjän laaja-alaisesta vaikuttamisesta Suomeen 2000-luvulla.
Suomi jatkaa Ukrainan tukemista
Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ristiriidassa eurooppalaisen vakauden ja turvallisuuden kanssa. Suomi on tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja osallistuu Euroopan unionin pakotteiden toimeenpanoon.
– Suomi on tukenut Ukrainaa muun muassa aseellisesti. On hyvä, että hallitus edelleen sitoutuu jatkamaan aseapua. Hallituksen tuki Ukrainan itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle on vankkumaton. Suomi edellyttää, että Venäjän vastuu kansainvälisistä rikoksista ja korvausvelvollisuus vahingoista toteutuu, Antikainen sanoo.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ensisijaisesti hädänalaisimpia avun tarpeessa olevia henkilöitä autetaan lähtöalueilla. Suomen turvapaikkapolitiikka päivitetään keskeisten säädösten osalta yleispohjoismaiselle tasolle.
– Tämä hallitus tekee täyskäännöksen turvapaikkapolitiikassa. Turvapaikanhakujärjestelmää tehostetaan. Jatkossa kielteisen päätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Viimeistään kevätkaudella 2024 hallitus tuo eduskuntaan ulkomaalaislain muutosesityksiä, joissa esitetään muun muassa, että kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi. Erityisen hyvänä pidän linjausta, että mikäli henkilö syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen, joka vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai jos henkilö vaarantaa kansallista turvallisuutta, hänen kansainvälisen suojelun asema lakkautetaan, siihen perustuva oleskelulupa poistetaan ja hänelle asetetaan maahantulokielto. Myös kunniaväkivaltaan liittyviä rangaistuksia kiristetään, Antikainen toteaa.
– Jatkossa oleskelulupa olisi mahdollista peruuttaa Suomen ulkopuolella olevalta ulkomaalaiselta ja määrätä maahantulokielto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai kansallisen turvallisuuden vaarantamisen vuoksi kuulematta henkilöä Suomessa.
EU:n vahvempi ulkoraja on kaikkien etu
Hallitus edistää EU:n maahanmuuttopolitiikassa muun muassa vahvojen ulkorajojen merkitystä ja Schengen-säännöstön kehittämistä muuttoliikkeen hallitsemiseksi.
– On kansallisen turvallisuuden etu, että Suomi pyrkii EU:ssa vahvistamaan EU:n ulkorajojen ja rajaturvallisuusvirasto Frontexin toimintaedellytyksiä. Suomi myös edistää laajamittaisen laittoman maahanmuuton tilanteessa sellaisen mekanismia käyttöönottoa, jolla voidaan väliaikaisesti keskeyttää yksilöllisten turvapaikkahakemusten käsittely, jos valtion suvereniteetti on vaarantumassa.
– Suomi ei myöskään kannata väliaikaisia taakanjako-operaatioita, Antikainen painottaa.
Poliisille lisää rahoitusta
Hallitus nostaa poliisitehtävissä toimivien määrän 8 000 poliisihenkilötyövuoteen vaalikauden loppuun mennessä.
– Poliisin perusrahoitusta tullaan lisäämään. On huomionarvoista, että nimenomaan poliisin käytännöntason operatiivista toimintaa vahvistetaan. Erityisesti halutaan varmistaa, että poliisilla on käytettävissään työssään tarvitsemansa kalusto. Pidämme tärkeänä, että poliiseja riittää koko maahan, Antikainen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kansallinen turvallisuus EU:n ulkorajat resurssit Rajavartiolaitos Laiton maahantulo Turvapaikkapolitiikka Sanna Antikainen Ukraina Venäjä Poliisi hallitus nato Rikollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ihmissalakuljettajien pohjaton ahneus tappaa tuhansia Välimerellä – viimeisimmässä haaksirikossa hukkui jopa 650 ihmistä
Suomen maahanmuuttopolitiikka kiristyy selvästi – järjestelmän väärinkäytökset estetään
Halla-aho ja Rydman: Hallitus panee julkisia menoja tärkeysjärjestykseen – nykyiseen kehitysapuun merkittävä leikkaus, painopiste Ukrainaan
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johto: Hallitusohjelmassa moneen asiaan täyskäännös – ja hyvä niin
Työperäiseen maahanmuuttoon tulossa tiukennuksia: Suomesta täytyy lähteä pois, kun työt loppuvat
Uusi hallitus aloitti toimintansa – Purra: ”Moni asia tulee muuttumaan”
Eduskunnan puhemieheksi valittu Halla-aho: ”Keskustelu, joka kunnioittaa myös omista poikkeavia mielipiteitä ja arvoja, voi viedä meitä lähemmäs yhteisiä näkemyksiä”
Puolassa kansanäänestys taakanjaosta: “Haluatko tuhansia laittomia siirtolaisia Lähi-idästä ja Afrikasta?”
Eritrealaisten mellakointi vauhditti päätöstä – Israelin pääministeri haluaa afrikkalaiset ulos maasta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää