PS ARKISTO
Antikainen: Polttoainekiintiöt näivettävät maaseudun
Aalto-yliopiston julkaisema selvitys polttoaineiden päästöjen vähentämisestä on herättänyt keskustelua lähipäivinä. Raportti tarkastelee taloustieteen näkökulmasta ratkaisuja liikenteen päästövähennyskeinoiksi.
Tutkijoiden mukaan kustannustehokkain keino on polttoaineiden myyntilupajärjestelmä, joka asettaisi kiintiöt polttoaineiden hiilisisällölle.
Selvitys liittyy ns. taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen vuoteen 2030 mennessä. EU edellyttää, että Suomi vähentää siihen liittyviä päästöjä 39 prosentilla verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Haja-asutusalueiden asukkaat ahdingossa
Taakanjakosektoriin kuuluvat mm. liikenteen, maatalouden, lämmityksen sekä jätehuollon päästöt. Sektorin päästöistä 40 prosenttia aiheutuu liikenteestä. Koko maan kasvihuonekaasupäästöistä liikenne aiheuttaa viidenneksen.
– Polttoainekiintiöt ja niistä aiheutuvat hinnankorotukset ajavat autoilusta riippuvaiset haja-asutusalueiden asukkaat taloudellisesti entistä heikompaan asemaan. Etäisyydet ovat pitkiä ja joukkoliikennetarjonta olematonta. Syrjäseuduilla on mahdotonta kävellä kymmeniä kilometrejä töihin tai kauppaan. Mitä tapahtuu polttoaineiden saatavuudelle, jos jakelijoiden myyntikiintiöt täyttyvät? perussuomalaisten Sanna Antikainen kysyy.
Kuluttaja maksaa loppulaskun
Raportin mukaan polttoaineiden hiilikiintiö pakottaisi polttoaineiden jakelijat sekä kuluttajat tarkastelemaan omia valintojaan fossiilisten polttoaineiden suhteen. Päästöjen vähentämiseen kiintiö olisi tehokas, mutta vaikuttaisi myös arvaamattomasti polttoaineiden hintaan sitä mukaa kun jakelijan kiintiö on täyttymässä.
Raportti ei ota kantaa siihen, mitä tapahtuu, jos kiintiö täyttyy odotettua nopeammin. Myöskään ehdotetun järjestelmän tulonjakovaikutuksiin ei oteta kantaa.
– Hinnankorotukset vaikuttaisivat sekä henkilöautoilun että maantiekuljetusten hintaan. Korkeammat kuljetuskustannukset siirtyvät suoraan tuotteiden hintoihin sekä vaikuttavat negatiivisesti yritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn.
– Kaikki haja-asutusalueiden asukkaat eivät pysty tekemään etätöitä eikä syrjäseuduilla välttämättä edes ole riittävän luotettavia tietoliikenneyhteyksiä sitä varten. Polttoainekiintiöt pakottavat ihmiset taajamiin, kun autoilusta tulee liian kallista, ja maaseutu autioituu entisestään, Antikainen huomauttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- polttoainekiintiöt kuljetusala hintojen nousu haja-asutusalue polttoaineet Aalto-yliopisto Autoilu Sanna Antikainen perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Juuso: Polttoaineveron korotus kohdistuu suoraan pitkien etäisyyksien Lappiin
Mäkynen: E85-polttoaineella kotimaisia työpaikkoja ja ympäristöystävällisyyttä
Koskela: Diesel-autoilla pitää voida ajaa tulevaisuudessakin – verotus tarkasteluun
Polttoaineverojen korotuksilla ei edes yritetä vaikuttaa ilmastoon – tästä on kyse
Perussuomalaiset eivät hyväksy polttoaineverojen korotuksia: ”Säästäkää toimimattomasta kehitysavusta ja perukaa veronkorotus”
Laakso tyrmää hallituksen dieselsekoilun: ”Hallituspuolueet eivät tiedä mistä puhuvat!”
Juuso vaatii hallitukselta toimia Enontekiön lentokentän tulevaisuuden varmistamiseksi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää