Hallituksen tavoitteena on avata Parikkalan raja-asema kansainväliselle liikenteelle vuonna 2024. Tällä hetkellä asema on auki viitenä päivänä viikossa ja palvelee lähinnä raskasta liikennettä ja vähäisissä määrin luvanvaraista henkilöliikennettä.
Lähimmät vuorokauden ympäri palvelevat raja-asemat ovat Imatra etelässä ja pohjoisessa Niirala. Sisäministeriön vuonna 2015 julkaiseman arvion mukaan jopa 43 % Parikkalaan suuntautuvasta henkilöliikenteestä siirtyisi sinne Niiralasta. Yhteensä noin 25 % kaikesta Niiralan rajanylityspaikan liikenteestä arvioidaan siirtyvän Parikkalaan, mikäli asema avataan.
– Parikkalan raja-aseman avaaminen uhkaa näivettää Niiralan ympäristön perinpohjaisesti. Kansainvälinen matkailu on tärkeä tulonlähde ja luonut alueelle lisää työpaikkoja. Sen sijaan että avataan uusia rajanylityspaikkoja, tulisi kehittää olemassa olevia raja-asemia. Liikennevirtojen suuntautuminen Pohjois-Karjalan ohitse ei ainakaan laske jo ennestään maan korkeinta työttömyyttä. Voisi kysyä, ovatko hallituksessa istuvat Pohjois-Karjalan edustajat olleet unessa, kun ovat hyväksyneet tämän suunnitelman, perussuomalaisten Sanna Antikainen ihmettelee.
Tien kunto tärkeä rajaliikenteelle
Myös rajanylityspaikkaa palveleva valtatie 9:n peruskorjaus välillä Onkamo-Niirala on vaarassa, mikäli liikennemäärät laskevat Parikkalan raja-aseman avaamisen vuoksi. Tie on tärkeä sekä rajaliikenteelle että alueen asukkaille, mutta Väyläviraston näkemyksen mukaan sitä ei kannata kehittää, ellei liikennemäärä nouse.
– Parikkalan raja-aseman avaaminen kansainväliselle liikenteelle ei vaikuta negatiivisesti pelkästään Pohjois-Karjalan talouteen vaan myös alueen tiestöön, mikäli pitkään kaivattuja väylien parannuksia ei toteuteta. Vuosia suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet eivät kannusta yrityksiä investoimaan alueelle niin kauan kuin tielinjauksista ja teiden kunnosta on epävarmuutta, Antikainen huomauttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
