LEHTIKUVA
Antikainen: Missä sitova hoitajamitoitus näkyy käytännössä?
Sitovan hoitajamitoituksen sisältävä vanhuspalvelulain uudistus astui voimaan 1.10.2020. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää uudistusta täysin lässähtäneenä. Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen hoitajamitoituksen toteutuksen valvonnasta ja todellisesta vaikutuksesta hoitajien työnkuvaan.
– Hallitus vesitti sitovan hoitajamitoituksen kahdella eri tavalla. Ennen vaaleja nykyinen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitti, että sitova hoitajamitoitus tasolla 0,7 saadaan voimaan kuin sormia napsauttamalla. Kun hän pääsi itse ministeriksi, niin eipä käynytkään ihan näin, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pohtii.
– Hallituksen vesitetty tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon välittömän asiakastyön henkilöstömitoitus on 0,5 hoitajaa yhtä asiakasta kohti. Kiurun ennen vaaleja lupaama ja julkisuudessa usein nähty luku 0,7 astuu voimaan siirtymäajan päättyessä 1.4.2023, jos nykyinen hallitus on silloin vielä pystyssä.
Hoitajien aika kuluu edelleen tukitöissä
Hoitajamitoituksen määrän lisäksi hallituspuolueista lupailtiin hoitajien työnkuvan tarkentamista, mutta siltäkin osin uudistus tuntuu lässähtäneen.
– Hoitajamitoituksen tavoitteena oli, että hoitajat voivat käyttää työaikaansa varsinaiseen hoitotyöhön tukityön sijaan, mutta kentältä tulleiden viestien mukaan tilanne ei ole käytännössä muuttunut. Hoitajat tekevät edelleen tukitöitä, mikä syö hoitotyöhön käytettävää aikaa. Työnantajien tulee palkata riittävästi osaajia tukitoimintoihin, jotta hoitajilla on tarpeeksi aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Mikäli tilanne ei muutu, viranomaisten tulee puuttua asiaan, Antikainen vaatii.
Hoitajien työolot on saatava kuntoon
Valvira ja Aluehallintovirasto julkaisivat lokakuun lopussa ohjeistuksen liittyen välittömään ja välilliseen työhön, mutta ammattiliittojen mukaan työnantajat eivät suhtaudu asiaan sen vaatimalla vakavuudella.
– Hoitajat ovat olleet kovilla koronakevään ja poikkeustilan aiheuttaman ylikuormituksen vuoksi ja nyt pitkään odotettu hoitajamitoitus vesitetään välinpitämättömien työnantajien toimesta. Monissa muissa maissa hoitohenkilökunnan työrupeama koronakriisin aikana palkittiin rahapalkkiolla, mutta Suomessa hoitajat eivät saaneet hallitukselta ja työnantajiltaan edes lämmintä kättä, vaan hoitohenkilökuntaa kyykytettiin valmiuslailla.
– Alanvaihto tulee kiihtymään entisestään, mikäli työoloja ei saada kuntoon. Hallituksen tulee valvoa, että mitoitusta noudatetaan ja että sen toteutukseen osoitetaan kunnille riittävä rahoitus, joka on korvamerkitty nimenomaan tähän tarkoitukseen, Antikainen painottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kuntatalouden kriisi syvenee – Purra: Verotulojen kehitys heikkoa jo ennen koronaa
Ministerit Andersson, Marin ja Ohisalo tahtovat kunnille uusia tehtäviä ja kuntalaisille verorasitusta – Halla-aho keskittyisi olennaiseen: ”Kuntien ylimääräisiä tehtäviä pitäisi pikemminkin karsia”
Juvonen: Toteutetaanko henkilöstömitoitus laittamalla hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat työyksikön ”heittopusseiksi”?
Juvonen: Röyhkeys ja välinpitämättömyys vanhusten hoivapalveluissa on saatava loppumaan
Perussuomalaiset: Sdp vesitti hallitukseen päästyään ensin eläkelupauksensa ja nyt hoitajamitoituksen
Junnila: “Kuu Kiurusta kesään, puolikuuta hoitajista, desimaaleista vähäsen, rahoituksesta ei tietoakaan”
Uhkaako nolo EU-päätös hoitajamitoitusta?
Antikaisen mielestä hoitajat ansaitsevat liittojen esittämän koronakorvauksen: “Myös kutsumustyössä voi palaa loppuun heikkojen työolojen vuoksi”
Koronakriisi ajaa hoitajat ahtaalle: ”Ala on tapettu kymmenessä vuodessa”
Viikon suosituimmat
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Riikka Purraa puukotetaan uudessa graffitissa – Vigelius: “Tällainen väkivallalla ja veriteoilla uhkailu ylittää rajan”
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Ampuma-aserikosten rangaistukset kiristyvät – oikeusministeri Leena Meri: “Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Oikeudenhoitoon lisärahoitusta – ”Ei ole oikeusvaltiota, jos oikeutta ei ole mahdollista saada”
Täysistunnossa käsiteltiin illasta oikeusministeriön hallinnonalaa. Esittelijöinä toimivat valtiovarainvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ja oikeusministeri Leena Meri. Vuonna 2025 oikeusministeriön toimintamenoihin on suunnattu 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää