LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Antikainen: Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitoa ei voi siirtää koronan jälkeiseen aikaan – monen lapsen ja nuoren kohdalla oikeasti henki kyseessä
Iltalehti kertoi tällä viikolla lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden heikosta tilanteesta Suomessa. Odotusajat ovat etenkin koronaepidemian aikana monin paikoin ylittäneet hoitotakuun rajat sekä hoidon tarpeen arvioinnin että hoitoon pääsyn suhteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta ratkaisemaan mielenterveyspalvelujen resurssipulan palkkaamalla lisää tekijöitä.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden lähetteiden määrä on ollut jatkuvassa kasvusta vuodesta 2014 lähtien. Tästä huolimatta sairaanhoitopiirit kärsivät jatkuvasta resurssipulasta, ja hoitoon pääsyä joudutaan odottamaan kohtuuttoman kauan. Esimerkiksi Kuopion kaupunki oli jopa kieltänyt lääkäreitä kirjoittamasta lähetteitä tiettyihin mielenterveyspalveluihin, koska niitä ei ole pystytty toteuttamaan.
– Kuukausien jonotus vaarantaa potilasturvallisuuden ja lisää lasten ja nuorten pahoinvointia entisestään. Palveluiden saatavuus ei voi jäädä kiinni rahasta, vaan resurssipula on ratkaistava palkkaamalla lisää tekijöitä. Se maksaa itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen painottaa.
Syrjäytyminen ja päihteiden väärinkäyttö todellisia ongelmia
Ongelmia ei ole pelkästään mielenterveyspalveluiden toteutuksessa vaan myös niiden toteutuksen valvonnassa. Resurssipulan takia palveluiden järjestelmällistä valvontaa ei voida toteuttaa aluehallintovirastojen tai Valviran toimesta, vaan ongelmiin reagoidaan lähinnä epäkohtailmoitusten perusteella.
– Valvonnan puute johtaa pahimmillaan siihen, että ongelmia lakaistaan maton alle, kunnes koko korttitalo sortuu. Pitkät odotusajat ja hoitoon pääsyn vaikeus aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä apua tarvitseville, ja resurssipula johtaa henkilöstön uupumiseen. Lastensuojelun parissa työskennelleenä olen nähnyt, mihin hoitamattomat mielenterveysongelmat pahimmillaan johtavat.
– Syrjäytyminen ja itselääkinnällinen päihteiden väärinkäyttö ovat todellisia ongelmia lukemattomille nuorille. Pahimmillaan heidän paha olonsa voi johtaa itsemurhan kautta lapsen tai nuoren kuolemaan. Asia on siis erittäin vakava, ja tässä on nyt monen lapsen ja nuoren kohdalla oikeasti henki kyseessä, Antikainen kertoo huolestuneena.
Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja hoitotakuun toteutumiseen liittyen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- päihteiden väärinkäyttö nuorten pahoinvointi aluehallintoviranomaiset nuorten syrjäytyminen resurssipula koronaepidemia Itsemurhat korona mielenterveysongelmat hoitotakuu Iltalehti valvonta Valvira Kuopio Sairaanhoitopiirit Potilasturvallisuus Mielenterveyspalvelut Sanna Antikainen Lapset ja nuoret lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vantaan tragedia on osoitus suomalaisten karusta todellisuudesta ja mielenterveyspalvelujen kriisistä – ”Kaikki resurssit on laitettava suomalaisten hyvinvointiin”
Julkinen sotejärjestelmä on kriisissä – ”Kaikki voimavarat pitäisi kohdistaa suomalaisten ihmisten auttamiseen, hoitamiseen, parantamiseen ja pelastamiseen”
PS-Naiset: “Laitammeko varoja laittomasti maassa olevien sosiaalipalveluihin vai omien nuortemme tulevaisuuteen?”
Meri: Perussuomalaiset laittavat asiat tärkeysjärjestykseen, ja suomalainen voittaa
Nuorten ongelmat ja pahoinvointi kasvavat Suomen väitetystä vauraudesta huolimatta – Halla-aho: “Mikä on mennyt pieleen?”
Mäenpää huolissaan poliisin uudesta linjauksesta: Miten turvataan jatkossa mielenterveysongelmien kanssa painivien suomalaisten oikeus terveyteen ja turvallisuuteen?
Meri: Työuupumukseen ja kiireeseen ei auta pelkkä lainsäädännön kiristäminen vaan se, että työpaikalla on riittävästi porukkaa töissä
Lastensuojelun tilanne on hälyttävä – kansanedustaja Antikainen: “Hallituksen ja eduskunnan puututtava tilanteeseen”
Lastensuojelu kriisissä – istuva hallitus siirtää uudistuksen seuraavalle hallitukselle
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää