Libanonissa toimii yli 10 000 rauhanturvaajaa, joista suomalaisia on noin 200. Rauhanturvaajat toimivat tällä hetkellä haastavissa olosuhteissa.
– Libanonissa toimiva shiiaislamistinen terroristijärjestö Hizbollah on kiihdyttänyt iskujaan Israelin valtiota vastaan, ja Israel on joutunut vastaamaan iskuihin ilmassa ja maassa turvatakseen maansa koskemattomuuden ja kansalaistensa turvallisuuden, Sanna Antikainen sanoo.
Unifil-operaation tavoitteena on rauhan ylläpito ja aseellisen konfliktin estäminen Etelä-Libanonissa.
– YK:n vuosikymmeniä jatkunut suuroperaatio on nyt käytännössä pysähtynyt, ja Israelin ja Libanonin rajalla olevat Unifil-joukot ovat keskeyttäneet suuren osan toiminnastaan. YK:n mandaatti oikeuttaa Unifilin ainoastaan valvontaan ja läsnäolon osoittamiseen, ei aseellisiin toimiin, Petri Huru muistuttaa.
Tilanne ei osoita laantumisen merkkejä
Antikainen huomauttaa, että Hizbollah on tunnetusti vahvasti sidoksissa Iraniin ja Syyriaan ja sillä on merkittävä aseellinen läsnäolo Etelä-Libanonissa. Sekä Iran että Syyria avustavat Hizbollahia.
– Kaikilla näillä on sama tavoite, Israelin maan ja kansan tuhoaminen. Raketti-, tykistö- ja ilmaiskut seuraavat toisiaan, ja siviilit kärsivät molemmin puolin rajaa. Satoja tuhansia ihmisiä Libanonin ja Israelin rajan molemmin puolin on joutunut lähtemään kodeistaan.
– Ennen kuin Israel aloitti maahyökkäyksen Libanoniin sen puolustusvoimat (IDF) ilmoitti aikomuksestaan aloittaa “rajoitetuiksi hyökkäyksiksi” kuvaillut toimet Libanonin alueilla. Samalla IDF esitti pyynnön, että rauhanturvaajat siirtyisivät pois joiltakin asemilta. Tätä pyyntöä ei ole kuitenkaan noudatettu.
Hurun mukaan rauhanturvaajien olosuhteet herättävät suurta huolta, kun tilanne ei osoita minkäänlaisia laantumisen merkkejä, päinvastoin.
– Iranin laajamittainen ohjusisku Israeliin 1.10. lisää vaaraa sodan laajenemisesta. Israelin oletetaan tekevän huomattavan vastaiskun Iraniin, joka toteutuessaan voi johtaa sodan hallitsemattomaan eskaloitumiseen, Huru painottaa.
Operaatiossa perustavanlaatuisia ongelmia
Libanonissa rauhanturvaajana ollut tietokirjailija Olli Nurmi on todennut tiedotusvälineissä, että Unifil-operaatioon liittyy perustavanlaatuisia ongelmia. Operaatiossa ei ole muun muassa ollut olemassa uskottavaa ja aikaan sidottua suunnitelmaa siitä, miten vastuu Etelä-Libanonin turvallisuudesta siirrettäisiin Libanonin asevoimille ja viranomaisille.
– Vuoden 2006 sodan jälkeen YK:n turvallisuusneuvoston mandaatissa määriteltiin, että Hizbollah riisutaan aseista Unifilin valvomalla alueella. Tästä huolimatta Hizbollah on sen sijaan muun muassa iskenyt rauhanturvaajia vastaan tienvarsipommilla.
– Se on myös onnistunut rajoittamaan rauhanturvaajien liikkumista Unifil-joukkojen valvomille alueille, vaikka rauhanturvaajilla on dokumenttien mukaan vapaa pääsy koko valvomalleen alueelle, Antikainen sanoo.
Rauhanturvaajia haavoittunut ja kuollut
Antikainen ja Huru muistuttavat, että rauhanturvaajien valvoma alue on sotatoimialuetta ja heitä on silloin tällöin haavoittunut iskuissa. Suurena riskinä on joutuminen ristituleen tai epäsuoran tulituksen alueelle.
– Suomalainen YK-upseeri kuoli Israelin ilmavoimien iskussa Etelä-Libanonissa vuonna 2006. Iskussa sai surmansa myös kolme muuta YK-tarkkailijaa. Samana vuonna Unifilin rauhanturvaajien päämajaan Naqourassa osui Hizbollahin raketti.
– Silloin ranskalainen rauhanturvaaja loukkaantui ja raketti aiheutti laajamittaista materiaalista vahinkoa päämajalle. Unifilille töitä tehnyt urakoitsija taas haavoittui Israelin iskussa tämän vuoden syyskuussa.
Unifilin joukkoihin ei isketä tarkoituksella
Israel on kertonut, ettei se kohdista iskujaan tarkoituksellisesti Unifilin joukkoja vastaan.
– Valitettavasti IDF:n tulittaessa kohti Hizbollahin terroristeja viime viikolla osumaa sai myös Unifil-rauhanturvaajien käyttämä asema Etelä-Libanonissa sekä kaksi muuta asemaa. Kaksi rauhanturvaajaa loukkaantui yhdessä välikohtauksista.
– Israel on kertonut löytäneensä Unifilin tukikohdan vierestä Hizbollahin tunnelin ja asekätkön. YK:n rauhanturvaajien tehtävä on Unifil-operaation puitteissa valvoa, ettei Libanonissa Israelin rajan tuntumassa toimi muita aseellisia joukkoja kuin Libanonin armeija, Antikainen toteaa.
– Aiemmin viime viikolla YK jälleen hylkäsi Israelin armeijan pyynnön tyhjentää joitakin tukikohtia lähellä Israelin ja Libanonin rajaa. Viime sunnuntaina 13.10. Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu vetosi videopuheessaan YK:n pääsihteeri Antonio Guterresiin, että Unifil-joukot poistettaisiin Hizbollahin taistelualueilta, Antikainen ja Huru painottavat.
Suomalaiset rauhanturvaajat saatava turvaan
Kansanedustajakaksikon mielestä noin 200 suomalaisen rauhanturvaajan palvelus YK Unifil -operaatiossa on käynyt yhä vaarallisemmaksi Israelin ja Hizbollahin välisten taisteluiden laajentuessa.
– Rauhanturvaajat ovat keskellä konfliktialuetta. Etelä-Libanonin turvallisuustilanne on yhä hallitsemattomampi, ja sotatoimien laajeneminen on uhka suomalaisille rauhanturvaajille.
Hurun mukaan haastavassa ja korkean turvallisuusriskin ympäristössä toimiminen lisää myös tarvetta jälkihuollon kehittämiselle.
– Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea kiinnitti mietinnössään huomiota tarpeeseen kehittää kriisinhallintaoperaatioista palaavien pitkäaikaistukea ja tähän liittyvää kuntoutusta sekä tarvittavien resurssien varaamista. Nämä hallitus kirjasikin ohjelmaansa ja on sitoutunut huolehtimaan pitkäaikaistuesta, kuntoutuksesta ja tarvittavien resurssien varaamisesta.
– Toivomme, että suomalaiset rauhanturvaajat saadaan pian kotiutettua ja turvaan. On myös tarpeellista, että kriisinhallintaoperaatioista palaavien henkilöiden jälkihuoltoon varataan riittävät hallitusohjelman mukaiset resurssit ja varmistetaan, että toimintaan osallistuvilla järjestöillä on välttämätön taloudellinen tuki.
