Hallitus on myöntänyt 800 000 euroa Valtatie 9:n tiesuunnitelman laatimiseen Tuusniemen ja Outokummun välille, 500 000 euroa Maantie 484 Hammaslahden kevyen liikenteen väylän rakentamiseen yhteishankkeena kunnan kanssa, 450 000 euroa Tohmajärven Tikkalan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ja 450 000 euroa Kontiolahden Kuurna-Kulhontie ja Puntarikoskentien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen.
Sanna Antikaisen mukaan nämä ovat tärkeitä askelia kohti turvallisempaa ja sujuvampaa liikkumista Pohjois-Karjalassa.
– Suomessa suurempia uusia tiehankkeita ei voi käynnistää käytännön tasolla ennen kuin tarkka suunnittelutyö on tehty, Antikainen sanoo.
Valtatie 9 yhdistää Outokummun ja Tuusniemen lisäksi myös suuremmat Kuopion ja Joensuun kaupungit muodostaen elintärkeän itä–länsisuuntaisen väylän.
– Tiestön merkitys kasvaa jatkuvasti niin elinkeinoelämän kuljetusten kuin Itä-Suomen yliopiston kampusten yhteistyön myötä.
Antikainen muistuttaa, että nykytilanteessa kyseisen tien geometriassa ja rakenteessa on puutteita, jotka hidastavat liikennettä ja lisäävät onnettomuusriskejä.
– Vaihteleva nopeustaso ja runsaat yksityistieliittymät heikentävät liikenneturvallisuutta. Nyt myönnetty suunnittelurahoitus mahdollistaa parhaiden ratkaisujen etsimisen esimerkiksi Kuusjärven ohitustien ja Tulisalmen uuden pääsuunnan toteuttamiseen.
Hallitus tukee turvallista liikkumista
Maantie 484:n varteen Hammaslahden alueelle rakennettava kevyen liikenteen väylä toteutetaan yhteistyössä kunnan kanssa, ja sen tavoitteena on parantaa merkittävästi jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta sekä olosuhteita.
Antikaisen mukaan kevyen liikenteen väylän rakentaminen on erityisen ajankohtainen, sillä alueen liikennemäärät ovat kasvaneet, ja raskas liikenne on lisääntynyt Hammaslahden liikennepaikan raakapuun kuormauskapasiteetin laajentuessa.
– Uusi väylä vastaa tähän tarpeeseen ja tukee valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian 2022–2026 tavoitteita. Valmistuessaan väylä tarjoaa turvallisen ja viihtyisän reitin niin jalankulkijoille kuin pyöräilijöille, kannustaen kestävään ja terveelliseen liikkumiseen, Antikainen sanoo.
– Panostus jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen tekee Hammaslahdesta entistä houkuttelevamman ja turvallisemman paikan liikkua. Samalla se tukee tavoitteita lisätä aktiivista arkea.
Antikaisen mukaan Tohmajärven Tikkalan kevyen liikenteen väylän toteuttaminen parantaa merkittävästi alueen koululaisten ja muiden kevyen liikenteen käyttäjien turvallisuutta.
– Tikkalan koulun yhteydessä toimivan päiväkodin lapset sekä koululaiset pääsevät jatkossa kulkemaan turvallisemmin, kun heille on oma väylä erillään vilkkaasti liikennöidystä valtatiestä. Tällä hetkellä jalankulkijat ja pyöräilijät joutuvat liikkumaan valtatien reunassa, jossa raskaan liikenteen määrä on suuri.
– Valmistuessaan uusi kevyen liikenteen väylä tekee arjen matkoista sujuvampia ja turvallisempia sekä lisää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Tämä parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua ja tukee koko liikenneympäristön turvallisuutta, Antikainen sanoo.
Toivoa ja elinvoimaa koko alueelle
Kuurna-Kulhontien ja Puntarikoskentien kevyen liikenteen väylähankkeella parannetaan Kontiolahden liikenneturvallisuutta.
Antikaisen mukaan hanke vastaa alueen pitkään jatkuneeseen tarpeeseen ja tekee arkisesta liikkumisesta turvallisempaa erityisesti lapsille ja muille kevyen liikenteen käyttäjille.
– Näkisin, että hankkeen ensisijainen tavoite on parantaa Kulhon koulun oppilaiden turvallisuutta. Vilkas liikenne ja korkeat ajonopeudet ovat aiemmin aiheuttaneet vaaratilanteita. Uusi kevyen liikenteen väylä vähentää merkittävästi onnettomuusriskiä ja antaa lapsille turvallisen reitin kouluun ja takaisin.
– Alueen kasvanut asutus ja lisääntynyt liikenne ovat lisänneet tarvetta turvalliselle väylälle. Hanke tarjoaa turvallisemmat liikkumismahdollisuudet sekä asukkaille että muille tienkäyttäjille.
Kaikki edellä mainitut hankkeet luovat turvallisuuden ja sujuvuuden lisäksi myös toivoa ja elinvoimaa koko alueelle.
– Pohjois-Karjalan asukkaat ansaitsevat toimivat liikenneyhteydet, jotka tukevat arkea, työtä ja elinkeinoja.
Antikainen muistuttaa, että huolehtimalla tieverkostosta pidämme koko Suomen elinvoimaisena.
– Nämä investoinnit ovat muistutus siitä, että hallitus haluaa turvata liikkumisen ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset myös Itä-Suomessa, jossa muun muassa turvalliset kuljetusreitit ovat Venäjän hyökkäyssodan takia nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Teiden kehittäminen on sijoitus tulevaisuuteen, joka tuo hyvinvointia koko Pohjois-Karjalan alueelle.
Hallitus panostaa nuorten hyvinvointiin
Antikainen iloitsee myös 30 000 euron tuesta Joensuun nuorisoverstaan toimintaan ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä 50 000 euron panostuksesta Rääkkylän Kihaus Folk -kansanmusiikkifestivaalin kehittämiseen.
– Tämä rahoitus vahvistaa Nuorisoverstaan tärkeää työtä nuorten elämänhallinnan, arjentaitojen, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä koulutukseen ja työelämään siirtymisen tukemiseksi.
Joensuun Nuorisoverstas tarjoaa matalan kynnyksen palveluita, jotka perustuvat nuorten henkilökohtaisiin tarpeisiin.
– Yksilö-, työ- ja ryhmävalmennusten lisäksi nuorille tarjotaan esimerkiksi kasvatus- ja ohjaustyötä, palveluohjausta, tutustumiskäyntejä ja virkistysretkiä. Myös terveyttä ja hyvinvointia tukevat toimet sekä Etsivä nuorisotyö ovat keskeinen osa toimintaa. Nuorisoverstaan palvelut kattavat Joensuun lisäksi myös Outokummun ja Polvijärven alueet, ja ohjaajina toimii ammattihenkilöstön lisäksi kokemusasiantuntijoita.
Antikaisen mukaan toiminnan avulla voidaan tehokkaasti katkaista syrjäytymiskierteitä, vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta sekä lisätä alueen työvoimaresursseja.
– Nuorille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia kehittää arjen- ja työelämätaitoja, aina ruoanlaiton perustaidoista oman hyvinvoinnin ja talouden hallintaan. Tämä antaa nuorille paremmat valmiudet suunnitella tulevaisuuttaan ja rakentaa elämäänsä vakaammalle pohjalle.
– Määräraha on erityisen tärkeä Pohjois-Karjalassa, jossa nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet, kuten korkea työttömyys ja lastensuojelun asiakkuuksien määrä, ovat valtakunnallista keskiarvoa suurempia. Panostamalla nuorten tukemiseen voidaan vahvistaa koko alueen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia.
Tukea karjalaiselle kulttuurille
Hallitus tukee myös Rääkkylän Kihaus Folk -festivaalia.
– Tuki vahvistaa festivaalin mahdollisuuksia kasvaa, uudistua ja palvella entistä paremmin sekä paikallisia ihmisiä että matkailijoita.
Vuonna 2025 jo 34. kerran järjestettävä Kihaus Folk on Suomen toiseksi suurin kansanmusiikkifestivaali ja tunnettu karjalaisen kulttuurin vaalimisesta ja yhteisöllisyydestään.
– Kihaus Folkin rooli osana Rääkkylän rikasta kulttuuriperintöä on ainutlaatuinen, ja tapahtuma on parhaimmillaan houkutellut jopa 15 000 kävijää. Tapahtuma tuo elinvoimaa ja matkailutuloja alueelle sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja kulttuurielämää, Antikainen sanoo.
Antikaisen mukaan nyt saatu rahoitus mahdollistaa uusien kumppanuuksien aktiivisen etsimisen ja tapahtuman kehittämisen.
– Tavoitteena on kasvattaa Kihaus Folk Pohjois-Karjalan merkittävimpien tapahtumien joukkoon sekä houkutella yhä enemmän kansallisia ja kansainvälisiä vieraita.
