Jussi Nukari
Anni Sinnemäen valinta oli vihreiltä “härski lehmänkauppa” – miksi kokoomus vaikeni?
Helsingin valtuustosalissa koettiin keskiviikkona erikoinen näytelmä, kun valtuusto valitsi kokoomuksen tuella uudeksi apulaiskaupunginjohtajaksi Anni Sinnemäen (vihr.). Valtuusto nosti Sinnemäen kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan, vaikka hänellä ei ole minkäänlaista kaupunkisuunnitteluun liittyvää koulutusta tai työkokemusta. Tehtävään olisi ollut tarjolla myös nykyinen viranhaltija, DI Hannu Penttilä (sd.), jolla on lähes seitsemän vuoden työkokemus haettavana olevasta tehtävästä.
“Tavallisten kaupunkilaisten lisäksi myös kokoomusvaltuutetut tulevat kiroamaan jälkikäteen monta kertaa tekemäänsä vaihtokauppaa”
Sinnemäki tulee nauttimaan tehtävässään 12 263 euron kuukausipalkkaa. Helsingin kaupungilla on yhteensä kolme apulaiskaupunginjohtajaa. Vaikka he ovat kaupungin ylimpiä viranhaltijoita, he ovat myös poliittisia henkilöitä, jotka valinnat heijastelevat valtuuston poliittisia voimasuhteita. Kolme apulaiskaupunginjohtajan tointa maksaa kaupungille sivukuluineen noin 750 000 euroa vuodessa.
“Pelkään, että kaupunkilaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan siitä, kun vaativassa tehtävässä toimii epäpätevä henkilö.”
Perussuomalaisten Helsingin piirin puheenjohtaja Nuutti Hyttinen paheksuu voimakkaasti Sinnemäen valintaa. Hän valottaa valinnan taustoja:
– Äänestystulos oli seuraava: Sinnemäki: 49, Penttilä: 34, lisäksi 2 tyhjää ääntä.Tulos edellytti käytännössä sitä, että koko kokoomusryhmä tuki Sinnemäkeä.
– Suljetusta lippuäänestyksestä huolimatta helppo tehdä valistunut arvaus, että Sinnemäkeä tukivat kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n ryhmät sekä kaksi vasemmistoliiton valtuutettua. Vastaavasti Penttilän 34 äänen saalis koostui SDP:n, PS:n, KESK:n, KD:n ja SKP:n ja osittain vasemmistoliiton äänistä.
Hyttisen mukaan Sinnemäen valintaa edelsi salikeskustelu, jossa puheenvuorot jakautuivat seuraavasti: vihreät ja demarit 3, perussuomalaiset 6, vasemmistoliitto 2 sekä keskusta ja kristillisdemokraatit 1. Erittäin huomionarvoista on Hyttisen mukaan se, ettei valtuuston suurin ryhmä, kokoomus, käyttänyt asiassa yhtään puheenvuoroa.
Hän kertoo kysyneensä omassa puheenvuorossaan kokoomuksen kantaa. Lisäksi perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Seppo Kanerva ihmetteli puheessaan, eikö kokoomukselle ole asiaan mitään sanottavaa.
– Äänestystuloksen näkemisen jälkeen en varsinaisesti ihmettele, miksi kokoomusvaltuutetut eivät puhuneet sanaakaan käsittelyn aikana, Hyttinen kertoo.
Sinnemäki oli palkinto Männistöstä, Sutisesta ja Palmiasta
– Vihreät saivat palkintonsa siitä, kun kannattivat ensin Lasse Männistön (kok.) ja sittemmin Pia Sutisen valintaa apulaiskaupunginjohtajan viransijaiseksi ja sen jälkeen uhrasivat Palmian työntekijät kokoomuspolitiikalle oman etunsa nimissä, Hyttinen kirjoittaa blogissaan.
Hyttisen mukaan nyt nähty suhmurointi on kabinettipolitiikkaa pahimmillaan ja osoittaa melkoista kaupunkilaisten aliarviointia.
– Lisäksi Sinnemäkeä äänestäneet ottavat erittäin suuren riskin, erityisesti, kun meneillään on kaupungin tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä yleiskaavahanke. Nähtäväksi jää, kuuluiko pakettiin myös vihreiden tuki Guggenheim-museolle. Joka tapauksessa pelkään, että kaupunkilaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan siitä, kun vaativassa tehtävässä toimii epäpätevä henkilö.
Hyttinen arvioi, että tavallisten kaupunkilaisten lisäksi myös kokoomusvaltuutetut tulevat kiroamaan jälkikäteen monta kertaa tekemäänsä vaihtokauppaa, saivatpa Guggenheim-museon tai eivät.
Kokoomuksen linja taas koetuksella
Kokoomuksen pääministeri Alexander Stubbin määritteli kesällä poliittiset virkanimitykset ”vanhanaikaisiksi”. Niin ikään kokoomus on luvannut suitsia julkisen sektorin kuluja. Nähtäväksi jää, koska kokoomuksen kenttä tarttuu johtajansa uuteen linjaan.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
IL: Demareilta jälleen räikeä poliittinen virkanimitys – puoluetoverille n. 9400 eur/kk
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.