Amerikassa yrityksetkin näyttävät poliittista väriä – jako konservatiiveihin ja liberaaleihin ei rajoitu politiikkaan

Suomessa Finlayson yritti ratsastaa sateenkaariarvoilla, tosin melko huonolla menestyksellä. Yhdysvalloissa yritykset näyttävät rohkeammin poliittista väriä ja kuluttajat vaativat niiltä poliittisia kantoja. Suomen Uutiset kävi Yhdysvalloissa katsomassa, miten arvomaailmojen kuplautuminen näkyy yritysten ja kuluttajien todellisuudessa.

Lauantai-iltapäivänä newjerseyläisessä outletissä on ahdasta. Ihmiset pyyhkivät hikeä kymmenien metrien kassajonoissa. Jouluun on aikaa kaksi viikkoa. Ostoskeskittymää voi kokonsa puolesta verrata esimerkiksi Helsingin Itäkeskukseen ja kertoa sen kolmella.

Outletin sisäänkäynnin edessä on penkkirivejä, tuhkakuppeja ja juoma-automaatteja. Penkit ovat täynnä vilvoittelemaan ja jalkojaan lepuuttamaan tulleita shoppailijoita ostoskasseineen.

Politiikasta ei enää voi puhua…

Mary ja Sharon ovat tulleet ostamaan viimeisiä paketteja perheen pienimmille. He asuvat Marylandin Baltimoressa. Kysyn heiltä vaikuttaako politiikka heidän tapaansa kuluttaa tai ostaa joululahjoja.

– Kyllä minua kiinnostaa nykyään tuotteen alkuperä ja ympäristöpolitiikka. En äänestänyt Obamaa 2012, mutta 2008 äänestin. Olen enemmän pettynyt, kuin toiveikas, Sharon sanoo.

Mary sanoo, että ei voi enää keskustella politiikasta, kuten esimerkiksi pari vuotta sitten.

– Olen havainnut kuinka vaikeaa on olla eri mieltä. Kyse on vain mielipide, mutta siitä voi tulla suuri eripuran kylväjä. En halua vaikeuksia. Äänestin Trumpia, enkä halua sanoa enempää, hän sanoo ja poistuu Sharonin perään jatkamaan ostoskierrostaan.

…mutta lompakollaan voi äänestää

Sisäänkäynnin edessä seisoskelee Venäjältä New Yorkiin muuttanut Andrei. Hän odottaa tyttöystäväänsä. Andrei pelaa ammatikseen shakkia ja on nykyään Yhdysvaltain kansalainen.

– Minusta amerikkalaiset ovat aivan liian hemmoteltuja. Tämä ostoskulttuuri on silkkaa hulluutta, kun vertaan sitä omaan taustaani. Kulutan paljon palveluita ja kyllä minä valitsen mieluiten yrityksen, joka on arvojeni mukainen. Äänestin Trumpia ja olen jossain määrin sitä mieltä, että hänelle tulee antaa mahdollisuus. En kuitenkaan pidä hänen tavastaan pöllyttää mediaa, hän sanoo.

Nuori nainen Century 21 -muotitavaratalon kassajonossa kertoo juuri palanneensa Hongkongista työmatkalta. Hän asuu Virginian Richmondissa.

– Käyn joka vuosi täällä New Jerseyn outletissä. Verovapaus on suurin syy. Hävettää sanoa, mutta jouluostoksilla en ajattele ympäristöä enkä politiikkaa. Ruokaostoksilla olen kyllä hyvin valveutunut. Käytän paljon kasvisravintoa. Asioin mielelläni esimerkiksi Whole Foods -ketjun liikkeissä (yhdysvaltalainen luomuruokajätti), hän sanoo ja lisää:

– Haluat varmasti tietää ketä äänestin. Sitä en kerro.

-Mutta en äänestänyt nykyistä presidenttiä, hän naurahtaa ja sanoo, että hänen ystäväpiirissään kukaan ei halua puhutella Trumpia nimeltä.

Yritysjohtajat kävelivät ulos Trumpin talouskomiteasta

Konsulttitoimisto Nordic West Officen Pohjois-Amerikan toiminnoista vastaava johtaja Kristiina Helenius sanoo, että yhdysvaltalaisten poliittinen jakautuneisuus kuluttamisessa näkyy eritoten somessa.

– Uskon, että trendi vahvistui lisää viime kesän lopulla, kun useat yritysjohtajat ottivat voimakkaasti kantaa kävelemällä ulos Trumpin talousasioiden komiteasta.

Trumpin talouseuvostosta erosivat 2017 elokuussa Intelin johtaja Brian Krzanich. urheiluvaateliike Under Armourin johtaja Kevin Plank, Teslan johtaja Elon Musk sekä New York Daily Newsin mukaan myös lääketeollisuusyritys Merckin johtaja Kenneth Frazier.

Heleniuksen mukaan osavaltiokohtainen jakautuneisuus näkyy pitkälti vaalituloksen mukaisesti.

– Vaalitulos kertoo paljon. Mitä vahvempi punainen tai sininen, sitä selkeämmin poliittisesti leimautunut. Erikseen ovat sitten ”vaa’ankieliosavaltiot”, joissa tilanne on tasan, hän tarkentaa.

Yritykset ovat iso vaalirahoittaja

Helenius kertoo myös, että Yhdysvalloissa vaalirahoitus on suurta.

— Yritykset näyttävät täällä rohkeammin väriä ja kuluttajat vaativat yrityksiltä kantoja. Yritysten on yhä vaikeampi olla hajuttomia ja mauttomia.

Rebublikaanisen siiven konservatiivisesta puolesta hän mainitsee esimerkiksi monet etelävaltioiden yritykset.

– Osa yrityksistä tarjoaa työntekijöilleen terveysvakuutuksen, mutta rajaavat sen niin, että se ei kata ehkäisyä. On myös yrityksiä, jotka vastustavat sunnuntain aukioloa uskonnollisista syistä. Hyvä esimerkki tästä on askarteluliikejätti Hobby Lobby, hän kertoo.

Liberaalin puolen esimerkkinä Helenius mainitsee Unileverin tuotemerkin Ben & Jerryn.

Talouden politisoituminen heikentää tuotteiden laatua

Suomen Uutiset haastatteli talouspolitiikkaan erikoistunutta ekonomistia Washingtonissa.
Hän ei halua esiintyä nimellään poliittisen tulehtuneisuuden ja virkansa takia. Ekonomisti on palvellut maataan muun muassa presidentti George W. Bushin hallinnossa.

Hänen mukaansa poliittinen aktivismi taloudessa kuuluu toki demokratiaan, mutta siitä voi koitua haittaa jo ihan perusliiketoiminnan kannalta.

– Minun mielipiteeni on että, tämä on markkinahäirintää. Kun yritykset näyttävät enemmän poliittisilta toimijoilta kuin palveluiden tuottajilta, hyödykkeiden laatu heikkenee. Se merkitsee heikompilaatuisia tuotteita, jotka tyydyttävät huonommin kuluttajien tarpeita.

Hänen mukaansa poliittisuus näkyy tietenkin myös aluepolitiikkana.

– Liikkeitä ei perusteta alueellisen kysynnän mukaan vaan poliitikkojen mieltymysten mukaan. Tästä kärsii voimaton alempi keskiluokka, joka tunnettiin joskus nimellä työväenluokka. Tämä on mielestäni hyvin outoa, koska samaan aikaan nämä poliitikot puhuvat halustaan tasata luokkaeroja, hän sanoo.