Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa haastavissa taloudellisissa olosuhteissa, ja toiminta on toistaiseksi ollut raskaan tappiollista. Valtionkonttorin ilmoittamien lukujen perusteella hyvinvointialueet tekivät pelkästään viime vuonna yhteensä lähes 1,2 miljardia euroa alijäämää.
Alueiden tämänhetkisen arvion mukaan kertynyt alijäämäpotti on kaikkiaan jopa 2,7 miljardia euroa. Jos hyvinvointialue ei pysty kattamaan alijäämäänsä lain edellyttämällä tavalla, se voi joutua valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn, joka vähentää alueen itsenäisyyttä.
Terveydenhuollosta haetaan säästöjä
Samaan aikaan kun terveydenhuollosta haetaan säästöjä kaikkialla, hoitoon pääsemisen nopeus vaihtelee ja hyvinvointialuetyönantajalla on jopa ollut vaikeuksia palkata riittävästi koulutettua terveydenhuollon henkilöstöä, aluevaltuustoihin valittujen päättäjien palkkiot ovat vaivihkaa nousseet jo miljoonaluokkaan.
Pelkästään omiin kokouspalkkioihinsa aluevaltuustot käyttävät vuositasolla yli 14 miljoonaa euroa. Sen lisäksi valtuutetuille tulevat korvaukset matkakuluista ja ansionmenetyksistä.
Palkkioiden taso vaihtelee moninkertaisesti eri puolilla Suomea. Suurimmillaan kokouspalkkiot ovat 19 000 euroa, pienimmillään 4 000 euroa valtuutettua kohti vuodessa.
Useita erilaisia hillotolppia
Hyvinvointialueilla on erilaisia hillotolppia. Viimeisten parin vuoden aikana alueet ovat myös törsänneet huikeita summia valtuustojensa poliittisten ryhmien tukemiseen.
Kyse on niin sanotusta ryhmärahasta, jota on sanottu myös demokratiarahaksi. Se on tarkoitettu valtuustoryhmien omaan toimintaan ja sillä voidaan eri tavoin edistää myös alueen asukkaiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia. Alueita on kaikkiaan 21, ja ne kaikki maksavat ryhmärahaa aluevaltuustonsa ryhmille. Pikkusummista ei ole kyse, sillä vuositasolla ryhmärahaan hupenee jopa 8,3 miljoonaa euroa.
Ryhmärahoja on käytetty esimerkiksi toimistohenkilökunnan palkkoihin, toimitilojen vuokriin ja ulkopuolisten palvelujen ostamiseen. Lisäksi rahaa on käytetty kalustohankintoihin, kuten puhelimien ja läppärien ostamiseen. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä maksetaan aluevaltuustoryhmälle 5 000 euroa jokaisesta valtuutetusta.
Päijät-Hämeessä valtuustoryhmille annettiin rahallista tukea 4 000 euroa ryhmää kohti. Lisäksi jokaisesta valtuutetusta maksettiin 3 043 euroa.
Palkkioista säästämällä lisää palveluja
Samaan aikaan kun sotealueilla haetaan säästöjä, perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin parantaa ja lisätä palveluja ja samalla keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.
Karkeasti arvioiden ryhmärahalla kustannettaisiin noin 1 700 sairaanhoitajan kuukausipalkkakustannukset eli 150 sairaanhoitajan vuosipalkkakustannukset. Tai vaihtoehtoisesti voitaisiin kattaa 1 600 vanhuksen kokopäivähoidon kuukausikustannukset, eli noin 130 vanhuksen kokopäivähoidon koko vuosikustannukset.
Jos korkeat kokouspalkkiot puolitettaisiin, saataisiin käyttöön 7 miljoona euroa. Sillä rahalla voitaisiin kattaa yli 1 500 sairaanhoitajan kuukausipalkkakustannukset, eli 130 sairaanhoitajan vuosipalkkakustannukset.
Mikäli aluevaltuutetut lopettaisivat ryhmärahan ja puolittaisivat palkkionsa, voitaisiin näillä säästöillä rahoittaa 250 vanhuksen kokopäivähoito tai palkata 280 sairaanhoitajaa.
Purra: Aluevaltuustorahat lopetettava
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Alueiden rahoitus on yleiskatteellista, eli hyvinvointialueet päättävät itse rahoituksen kohdistumisesta hyvinvointialueen sisällä. Näin ollen aluevaltuustoilla olisi mahdollisuus osallistua palvelujen rahoituksen vahvistamiseen omia palkkioitaan leikkaamalla – mikäli tahtoa löytyy.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että alueilla tulee olla kyky tehostaa omaa talouttaan.
– Alueiden pitää leikata sellaisia menoja, jotka eivät ole välttämättömiä. Jos on varaa suuriin aluevaltuustorahoihin, kokouspalkkioihin, päällekkäisiin rakenteisiin, leikattavaa vielä löytyy.
Purra vetoaakin muihin puolueisiin, että ne olisivat valmiita lopettamaan puoluetukeen rinnastettavat aluevaltuustorahat, jotta summat voitaisiin siirtää asukkaiden kipeästi tarvitsemiin palveluihin.
– Alueilla käytettiin vuonna 2023 pelkästään puolueiden tukiin ja kokouspalkkioihin yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Valtio tai valtiovarainministeriö ei voi puuttua itsehallinnollisten alueiden aluevaltuustorahoihin, kokouspalkkioihin tai erilaisten jaostojen, valiokuntien ja muiden himmelirakenteiden määriin. Ainakaan ennen kuin ollaan arviointimenettelyssä eli tiukassa talouden ohjauksessa, tarkkailuluokalla.
