Tomas Anunziata
Alankomaiden väestörakenne monikulttuuristuu: maahanmuuttajataustaisia 42 % vuoteen 2070 mennessä
Väestöennusteen mukaan Alankomaiden väkiluku tulee jatkamaan kasvuaan, mutta kasvu perustuu yksinomaan maahanmuuttoon ja maassa syntyviin maahanmuuttajataustaisiin lapsiin. Kantaväestö sen sijaan vanhenee ja hiipuu pois. Kantaväestön määrä on Alankomaissa ollut selvässä laskussa jo vuodesta 2015 lähtien. Sama ilmiö on havaittavissa myös Suomessa.
Alankomaiden tilastokeskus on julkaissut uuden väestöennusteen, jonka mukaan maan väkiluku tulee jatkamaan kasvuaan seuraavien 50 vuoden ajan. Kuluneena vuonna väestönkasvu on ollut melko alhaisella tasolla koronaviruksen aiheuttaman kuolleisuuden ja maahanmuuton vähenemisen vuoksi, mutta väestönkasvu ennustetaan jälleen piristyvän tulevina vuosina.
Kuva: Alankomaiden tilastokeskuksen väestöennuste.
Ennusteen mukaan Alankomaissa rikotaan 20 miljoonan asukkaan raja vuonna 2063. Tällä hetkellä maassa on 17,4 miljoonaa asukasta.
Kantaväestö ikääntyy
Koronapandemia on kuluneena vuonna lisännyt kuolleisuutta ja vähentänyt maahanmuuttoa, joten väestönkasvu on ollut maltillista. Tilanteen uskotaan kuitenkin muuttuvan koronarokotteiden myötä. Ennusteen mukaan sekä maahanmuutto että maastamuutto tulevat lisääntymään. Nousevan työttömyyden odotetaan tosin vähentävän työperäistä maahanmuuttoa vuonna 2021.
Väestönkasvuun vaikuttavat sekä ihmisten korkeampi elinikä että maahanmuutto. Vuonna 2040 neljäsosa maan asukkaista on yli 65-vuotiaita. Tässä heijastuu alankomaalaisten korkea sodanjälkeinen syntyvyys, jota kesti aina 60-luvulle asti.
Väestönkasvu jo pitkään pelkästään maahanmuuttajien varassa
Tämän vuosituhannen aikana Alankomaiden väestö on 20 vuoden kuluessa kasvanut 1,5 miljoonalla asukkaalla, joista 96 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Mukana on sekä uusia maahanmuuttajia että Alankomaissa syntyneitä toisen polven maahanmuuttajia.
Kantaväestön määrä sen sijaan on ollut Alankomaissa laskussa vuodesta 2015 lähtien, koska kantahollantilaisia kuolee enemmän kuin syntyy. Heitä myös muuttaa maasta enemmän kuin palaa ulkomailta. Sama kantaväestön määrän lasku on nähtävissä Suomessakin. Suomea, ruotsia ja saamea puhuvien kokonaismäärä on ollut selkeässä laskussa vuodesta 2014 lähtien.
Vuonna 2070 jopa 42 prosenttia maahanmuuttajataustaisia
Tulevina vuosina Alankomaiden väestö kasvaa ainoastaan maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden osalta. Ikääntyvän kantaväestön määrä sen sijaan jatkaa laskuaan.
Tällä hetkellä neljäsosalla Alankomaiden asukkaista on maahanmuuttajatausta. Ennusteen mukaan vuonna 2070 peräti 42 prosenttia väestöstä on maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajataustaisiksi on laskettu sellaiset Alankomaissa syntyneet, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt ulkomailla.
Ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajien määrä tulee ennusteen mukaan nousemaan nykyisestä 4,2 miljoonasta 16,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä. Alankomaiden väestörakenne muuttuu siis seuraavien 50 vuoden aikana siten, että maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrää nousee yli 12 miljoonalla, kun taas kantaväestön määrä vähenee 1,4 miljoonalla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ikääntyminen toisen sukupolven maahanmuuttajat maahanmuuttajataustaiset Alankomaat koronapandemia väestöennuste väestörakenteen muutos kantaväestö maahanmuuttajat
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää