Turvapaikkapolitiikasta on tulossa kaikkien aikojen tiukin, Geert Wilders lupaa. / LEHTIKUVA
Alankomaiden turvapaikkapolitiikkaan tiedossa rajuja muutoksia: Hakemuksia rajoitetaan, ilman oleskelulupaa olevat karkotetaan tarvittaessa voimakeinoin
Alankomaiden tuleva oikeistohallitus aikoo rajoittaa radikaalisti turvapaikanhakijoiden määrää, nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja karkottaa hylkäyksen saaneet välittömästi vaikka pakkokeinoilla. Maa haluaa päättää tulevaisuudessa itse omasta turvapaikkapolitiikastaan.
Alankomaiden tulevan hallituksen radikaalit suunnitelmat kasvattavat painetta nostaa asia esille nopeasti keskusteluun myös Saksassa ja koko EU:ssa.
Alankomaiden hallituskoalitio, johon kuuluu viime vuonna parlamenttivaalit voittaneen Geert Wildersin johtaman vapauspuoleen (PVV) lisäksi oikeistoliberaalien, kristillisdemokraattien ja maanviljelijöitä edustavat puolueet kutsuu tulossa olevaa lakia kriisilaiksi.
– Turvapaikkapolitiikasta on tulossa kaikkien aikojen tiukin, Wilders lupasi medialle antamassaan lausunnossa
Hänellä itsellään ei ole aikomusta asettua uuden hallituksen johtoon tai ottaa vastaan muutakaan ministerin virkaa. Hallituksen pääministeriksi kaavaillaan koalition ulkopuolelta tulevaa entistä opetusministeriä Ronald Plasterkia, joka on demari.
Alankomaat haluaa itsestään epäsuositun kohteen
Hallituksen tavoite on tehdä Alankomaista turvapaikanhakijoille epäsuosittu kohde, josta tullaan hakemaan suojaa vain silloin kun sitä todella tarvitaan.
Turvapaikkahakemusten käsittelyä nopeutetaan ja rajoitetaan niin paljon kuin mahdollista. Ilman voimassa olevaa oleskelulupaa olevat maahantulijat karkotetaan tarvittaessa voimakeinoilla ja kerta toisensa jälkeen niin usein kuin mahdollista.
Oikeutta jättää uusintahakemus supistetaan niin paljon kuin mahdollista ja turvapaikanhakijoille annettavaa oikeusapua vähennetään.
Turkkilaiset, indonesialaiset ja surinamelaiset
Rajuilla toimillaan hallitus aikoo lopettaa nykyisen turvapaikka- ja siirtolaiskaaoksen ja raivata tilaa aidosti suojelua tarvitsevilla.
Alankomaissa jätettiin Saksan tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 38 185 turvapaikkahakemusta. Tämän vuoden maaliskuussa uusia anomuksia jätettiin yli kolme tuhatta. Pakolaisia 17 miljoonan asukkaan maassa on ennestään yli 122 000.
EU:n ulkopuolisista ulkomaalaisista suurin osa on turkkilaisia, marokkolaisia, indonesialaisia ja surinamelaisia.
Päätös synnyttää paineita myös Saksassa
Alankomaiden tulevan hallituksen lupaama radikaali uudistus on ehtinyt synnyttää myös Saksassa monenlaisia reaktioita.
Saksan poliisien ammattiliiton puheenjohtaja Rainer Wendt vaatii Bild-lehdessä nopeaa käännöstä myös Saksan turvapaikkapolitiikkaan.
Eräät poliitikot varoittavat Alankomaita lähtemästä turvapaikka-asioissa omille teilleen pelätessään hakijoiden määrän kasvavan tämän jälkeen Saksassa entisestään.
Naapurien päätöksestä on odotettavissa tuoretta ja pikanttia sytykettä myös tähän asti erittäin laimeana käyneeseen eurovaalikampanjaan.
Saksalaiset ovat asettaneet kyselyissä turvapaikka- ja siirtolaiskysymykset vaaliteemojen kärkiteemoihin. Enemmistö vaatii siirtolaisten määrän pienentämistä, mutta varsinkin hallituspuolueiden, demarien, vihreiden ja liberaalien poliitikot ovat välttäneet teemaa. Enemmänkin vaaleihin ollaan menossa yleisteemoilla, kuten demokratian puolustamisella ja oikeiston vastustamisella.
Uudistuksia myös ilmasto- ja yleisradiopolitiikkaan
Alankomaiden uusi hallitus ei uudista radikaalilla tavalla pelkästään maan pakolaispolitiikkaa vaan aikoo leikata muun muassa myös valtiollisen yleisradion rahoitusta, pienentää CO2-päästötavoittetta sekä nostaa autobaanojen suurimman sallitun nopeuden takaisin 130 kilometriin tunnissa.
Moskeijoiden rukouskutsujen äänentasoa halutaan alentaa, ja julkisiin virkoihin säädetään musliminaisille huivikielto.
Kansalaisuuden voi saada uusien suunnitelmien mukaan vasta kymmenen vuoden maassaolon ja kielitaitotestien jälkeen. Testissä on pärjättävä myös holokaustiin liittyvissä kysymyksissä.
Israelissa olevan suurlähetystönsä tuleva hallitus harkitsee siirtävänsä Tel Avivista Jerusalemiin.
Ohjelmassa tuleva hallitus vastustaa myös EU:n laajentumista.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yleisradioyhtiö Rainer Wendt Alankomaat EU-vaalit siirtolaiset karkotukset huivikielto oleskelulupa Geert Wilders Turvapaikkapolitiikka Kansalaisuus ilmastopolitiikka Saksa maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Maria Ohisalo vaatii uusia reittejä humanitaariselle maahanmuutolle – sisäministeri Rantanen torppaa vihreät haihattelut
Tanskan maahanmuuttoministeri: Onneksi Suomi taistelee laitonta siirtolaisuutta vastaan
Järkevämpi maahanmuuttopolitiikka saa yhä laajempaa kannatusta Euroopassa – myös Suomen hallituksen linja on selkeä
Maahanmuutto kärjistää ja polarisoi eurovaalikampanjaa Saksassa – tähtäimessä ovat myös lähestyvät osavaltiovaalit
Riikka Purra: Laiton maahanmuutto ja massasiirtolaisuus on EU-politiikan tärkein kysymys
Eurovaaliehdokas Arto Luukkanen: ”Nyt rahaa pitää saada Brysselistä Suomeen”
Eurovaaliehdokas Joonas Kiviranta: ”Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa”
Puhemies Halla-aho: Marokko on Suomelle ja EU:lle tärkeä kumppani
Kreikkalaista rajavartijaa ammuttiin Turkin vastaisella rajalla – ampuja todennäköisesti ihmissalakuljettaja
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää