

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja Aku Louhimies Helsingissä 25. kesäkuuta 2018. / LEHTIKUVA
Aku Louhimies harkitsi Jussi-gaalan alla julkista itsemurhaa: ”..menisin lavalle ja ottaisin pistoolin ja ampuisin itseni”
Puoli vuotta sitten äärimmäiseen julkiseen ryöpytykseen joutunut Aku Louhimies harkitsi julkista itsemurhaa. Asia kävi ilmi Jari Sarasvuon Aamulenkki-ohjelman Anteeksiannosta-jaksosta.
Tuntematon sotilas -elokuvan ohjaaja Aku Louhimies kävi todella syvissä vesissä puoli vuotta sitten julkistetun paljastusjutun jälkimainingeissa. Yleisradion toimittajan Sara Rigatellin 19.3.2018 julkaisemassa paljastusjutussa Louhimiestä syytettiin näyttelijöiden alistamisesta ja nöyryyttämisestä. Ylen juttu kytkettiin vahvasti hieman aikaisemmin käynnistyneeseen #metoo-liikkeeseen.
Jari Sarasvuo tarjosi Louhimiehelle tukea kaikkein vaikeimpina hetkinä. Hän keskusteli Louhimiehen kanssa pitkiä keskusteluja. Julkisuuden paine oli musertava. Sarasvuo myös vakuuttui, että osa syytöksistä ei voi pitää paikkaansa.
Sarasvuo kertoo keskustelujen kulusta: ” [Louhimies] oli alkanut saada painostusta, oli kuullut uhkauksista ja ulosmarsseista, että hän ei saa mennä Jussi-gaalaan. Painostusta, uhkauksia ja sitä, että valkoinen metoo-ruusuke tarkoittaa Aku Louhimiestä, vaikka hänen tapauksessaan ei #metoosta ollut seksuaalisen häirinnän mielessä kyse. Katsoin, että nyt hän tummuu nopeasti. Hän alkoi pohtia ääneen, että pitäisikö hänen ampua itsensä siinä lavalla. Se olisi jotain kuolematonta. Pitäisikö ampua itsensä. Mä olen ollut vastaavissa tilanteissa liian usein, mä sanoin, että okei, meillä on kaikilla oma elämämme. Sanoin: sä teet mitä teet – kunhan et ammu muita. Aku sanoi, että ei hänellä ole vihaa muita kohtaan.”
Seuraavaksi Sarasvuo antaa Louhimiehen itsensä kertoa asian. Louhimies kertoo: ”Toki jos tää olisi Disney-elokuva, voisi olla eheytymisen hetki, mutta tää tragedia vaatis sen, että mä menisin lavalle ja ottaisin pistoolin ja ampuisin itseni.”
Sarasvuo kysyi seuraavaksi Louhimieheltä: ”mitä sä luulet, teetkö vielä elokuvia: Olipa .. häpeätaakka miten raju tahansa, todennäköisintä on, että sä teet merkittäviä elokuvia jatkossakin. Haluatko tehdä elokuvia?”
Louhimies vastasi: ”En mä osaa sanoa, ehkä tää oli tässä.”
Yle jälleen Louhimiehen kimpussa
Louhimies kapusi tulevien kuukausien aikana ylös kuilusta. Suomessa häväisty Louhimies kokosi itsensä, haki töitä ulkomailta ja sai lopulta kiinnityksen brittiläisen BBC:n suureen historialliseen draamasarjassaan.
Mutta Yle ei hellittänyt, eikä opintovapaalle Yhdysvaltoihin lähtenyt Rigatelli ollut vielä saanut Louhimiehestä kyllikseen. Rigatelli lähetti BBC:lle useita viestejä, joissa hän välitti ”raskauttavia tietoja”.
Louhimiehen agentin Richard Cookin Ilta-Sanomille antamien kommenttien mukaan vaikuttaa siltä, että toimittajan väliintulo on selkeästi vahingoittanut hänen suhdettaan BBC:n sarjan tuotannosta vastaaviin tahoihin.
BBC:n hanke kariutui.
Louhimies puolustautuu
Tuskastunut Louhimies kirjoitti asiasta maanantaina. Hän kertoo yrittäneensä pitkin matkaa oikoa Ylen alkuperäisen jutun virheitä, tuloksetta.
– Tein jutusta Yleisradiolle keväällä oikaisupyynnön. Oikaisupyyntö hylättiin ilman että Yleisradio tarkasti antamiani lisätietoja, pyysi nähtäväkseen asiaan liittyvää aineistoa tai kuuli ehdottamiani tahoja. Se että Yleisradio ei juttuaan oikaissut, ei kuitenkaan muuta asiavirheitä todeksi.
Louhimiehen mukaan Yleisradion maaliskuisessa jutussa on ”minua, perhettäni ja läheisiäni vahingoittavia virheellisiä ja halventavia väitteitä.” Ajan kuluessa asiavirheet alkavat Louhimiehen mukaan elää omaa elämäänsä julkisuudessa ja muuntua vähitellen yleisesti hyväksytyiksi faktoiksi.
– Näin ei voi jatkua. Onko tarkoituksena estää minua tekemästä työtäni, Louhimies kysyy.
Ylen kulttuuri- ja elämäntapatoimituksen vt. päällikkö Tuomas Ferm kommentoi tiistaina Ilta-Sanomille, että tällainen väite on ”hyvin absurdi”. Hänen mukaansa kyse on normaalista uutistyöstä.
Toimittaja ristiretkellä?
Ylen A-studiossa aiemmin työskennellyt juontaja Susanne Päivärinta kysyi tänään Twitterissä, mihin näyttöön perustuu Rigatellin BBC:lle kertoma väite siitä, että ”Louhimies on kohdellut kaltoin ja alistanut näyttelijöitään lähes koko uransa ajan”?
Ylen entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner puolestaan pohti: ”Erikoinen tapaus tämä Aku Louhimiehen tapaus. Jos toimittaja vapaa-ajallaan näkee vaivaa haitatakseen aiemmin journalisminsa kohteena olleen ihmisen elämää, saattaa se kyseenalaiseksi myös sen aiemman journalismin. Ristiretkellä oleva toimittaja ei ole riippumaton toimittaja.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ex-yleläiset Susanne Päivärinta ja Mikael Jungner hämmästelevät Aku Louhimiestä jahtaavan Sara Rigatellin toimintaa – “Ristiretkellä oleva toimittaja ei ole riippumaton toimittaja”

Isänmaallisuuttaan korostanut ministeri kieltäytyi palkitsemasta jatkosotaa kuvannutta kansallista suurteosta – Sarasvuo: ”Käpykaartilainen ratkaisu”

Louhimies-kirjoituksen julkaisu kaatoi Oikean Median palvelimet – mistä oikein on kyse?

Perussuomalaiset hallintoneuvoston jäsenet Ronkainen ja Immonen vaativat Ylen toimittajalle potkuja: ”Louhimiehen ajojahti mennyt liian pitkälle!”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää