LEHTIKUVA
Aktiivihiili ja biostimulantit auttavat pitämään turvetuotannon käynnissä tulevaisuudessakin
Turpeelle on löytymässä yhä uusia käyttötarkoituksia. Turpeesta tehdyn aktiivihiilen kysyntä maailmalla kasvaa. Turpeesta prosessoiduista biostimulanteista toivotaan apua maaperän ja kasvualustojen parantamiseen.
Aktiivihiiltä tuotetaan Neovan Ilomantsin tehtaalla. Rakentamispäätöstä Seinäjoen tehtaalle odotetaan.
Biostimulanttia valmistetaan jo koemielessä, ja sitä on testattu hyvällä menestyksellä.
Aktiivihiileen tarvittavaa turvetta tuotetaan Ilomantsin lähistön lisäksi Etelä-Pohjanmaalla, Peräseinäjoen Haukinevalla.
– Kyse on varautumisesta ja valmistautumisesta. Jos Ilomantsissa tulisi jotain ongelmia, meillä olisi täällä aktiivihiilimateriaalia varalla ja voisimme sitä toimittaa sinne, kertoo Neovan toimitusketjupäällikkö Heta-Mari Hernesniemi.
Kysyntä kasvaa ympäristövaatimusten kiristyessä
Aktiivihiileen kelpaavan turpeen tuhkapitoisuuden tulee olla matala.
Aktiivihiiltä käytetään puhdistusaineena ja erilaisissa suodattimissa esimerkiksi ilman ja veden puhdistamisessa sekä elintarvike- ja lääketeollisuudessa. Vaativimmissa lääketieteen ja ruoan puhdistamiseen tarkoitetuissa tuotteissa turve on on osoittautunut parhaaksi raaka-aineeksi. Kysyntä kasvaa, kun ympäristövaatimukset eri aloilla kiristyvät.
Haukinevalle toivotaan uutta aktiivihiilitehdasta.
– Odotamme sitä kuin kuuta nousevaa. Se on edelleen Neovan suunnitelmissa, mutta ei toteudu vielä ensi tai sitä seuraavana vuonna.
Apua maaperän köyhtymiseen
Toinen tulevaisuuden tuote on biostimulantti. Sille uskotaan löytyvän tarvetta kasvihuoneissa ja peltoviljelyssä, kun maaperä on päässyt köyhtymään.
– Biostimulantti auttaa kasveja juurtumaan, parantaa stressinsietokykyä ja palauttaa luontaisia, orgaanisia aineksia maahan tai kasvualustaan, kuvaa Hernesniemi.
Neova valmistaa biostimulantteja koemielessä. Niitä on kokeiltu ainakin yhdessä perunayrityksessä ja golfkentillä. Palaute on ollut hyvää.
– Kyse on prosessoidusta turpeesta. Se on täysin luonnonmukainen tuote, ja sitä voi käyttää kuivana, kosteana tai liuoksena.
Irlannissa turvetuotanto aloitetaan uudelleen
Hernesniemi uskoo uusien tuotteiden yhdessä kasvu-, kuivike- ja palaturpeen kanssa pitävän turvetuotannon pinnalla huolimatta edellisen hallituksen voimakkaasta hingusta ajaa turvetuotanto alas.
– Turve on valtavan iso työllistäjä. Turve on monipuolinen ja mainettaan parempi raaka-aine. Siitä löytyy koko ajan uusia hyviä puolia, hän muistuttaa.
Jyrsinturpeen tuotanto on vähentynyt merkittävästi, palaturpeen tuotanto jatkuu ja kasvuturpeen tuotanto lähti vauhtiin muutama vuosi sitten. Sitä viedään varsinkin Hollantiin ja Saksaan, jonkin verran myös Irlantiin, jossa turvetuotanto ehdittiin kertaalleen jo lopettaa. Lopettamispäätös on havaittu huonoksi, ja turvetuotantoa ollaan siellä aloittamassa uudelleen.
Turve mahdollistaa antibioottivapaan eläintuotannon
Suomalaisessa maataloudessa turve on edelleen tärkein materiaali kuivituksessa. Se on antibakteerista, minkä ansiosta eläintuotanto on pitkälti antibioottivapaata. Turvekuivikkeelle yritetään keksiä korvaavia materiaaleja, mutta turvetta tarvitaan esimerkiksi broilerituotannossa. Turvepellettejä tehdään myös sioille ruoaksi.
Hevosten sisätautispesialistin Jenni Mönkin viime keväänä valmistuneen väitöskirjan mukaan hevosille keuhkoterveyden kannalta parhaat kuivikkeet ovat turve tai puupelletti.
Viime talven kovat pakkaset olivat oiva osoitus turpeen tarpeellisuudesta lämmöntuotannossa. Lämpölaitoksilla puupolttoaineiden teho ei riittänyt, vaan sekaan tarvittiin turvetta. Turvetta pystytään toimittamaan aumoista lämpölaitoksiin paukkupakkasillakin. Yksi turverekka vastaa noin kahta puurekkaa energiamäärältään.
Enemmän hyötyä kuin haittaa
Suomessa käytetään edelleen kivihiiltä ja maakaasua paljon enemmän kuin turvetta.
– Rahat niistä menevät ulkomaille. Turpeesta kaikki raha jää Suomeen. Sen taloudellinen jalanjälki on iso, ja se hyödyttää koko Suomea.
Yhtä turvenevaa pystytään hyödyntämään noin 40 vuotta.
– Turve on kotimainen tuote. Pitää pitää kiinni omasta tuotannosta. Turpeen energiapitoisuus on hyvä, se säilyy hyvin eikä jäädy. Se kannattaa pitää mukana osana polttoainepalettia. Sen hyöty on isompi kuin haitat. Pitäisi miettiä hyötyjä eikä vain haittoja. Pidetään turpeesta kiinni niin kuin Norja pitää öljystään, sanoo Heta-Mari Hernesniemi.
Perussuomalaiset pitää tärkeänä turvata turpeen käyttömahdollisuudet tulevaisuudessakin maataloudessa ja energian tuotannossa.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- biostimulantit Jenni Mönki Heta-Mari Hernesniemi lämmöntuotanto Ympäristövaatimukset antibioottivapaa tuotanto aktiivihiili Neova turvetuotanto energiantuotanto Maakaasu Kivihiili Turve Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Energiaa ja bioenergiaa
Hukari: “Ajatus siitä, että Suomen turvetuotannon lopettaminen pelastaa maapallon ilmaston, kertoo jotain vihreiden suhteellisuudentajusta”
Huoltovarmuuskeskus testasi turpeen varmuusvarastojen käyttöä – toimia turpeen huoltovarmuuden varmistamiseksi toivotaan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää