Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku

Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun tuottama tutkimus osoittaa, että maahanmuutto rasittaa raskaasti julkista taloutta, kun kokonaisuudessa huomioidaan kaikki maahanmuuton muodot: työperäiset tulijat, turvapaikanhakijat sekä opiskelun perässä tulleet.

Laajassa, liki 300 sivua kattavassa raportissa on haettu vastauksia maahanmuuton julkistaloudellisia vaikutuksia koskeviin tutkimuskysymyksiin, kuten siihen, missä määrin maahanmuuttajat osallistuvat julkisen talouden kulujen rahoittamiseen nettomaksajina.

Tutkimuksen pohjana oleva aineisto on kerätty Hollannissa asuvien ihmisten yksityiskohtaisten anonymisoitujen henkilötietojen perusteella. Raportissa erotellaan maahanmuuttajien lähtöalueet ja maahanmuuton syyt (työ-, opiskelu-, turvapaikka- ja perhemuutot). Siinä tarkastellaan myös koulutustason merkitystä.

Etenkin Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tulevien nettovaikutus negatiivinen

Tutkimus osoittaa, että vapaa maahanmuutto ja modernin hyvinvointivaltion tarjoamat palvelut ovat pidemmän päälle yhteensovittamaton yhtälö. Vaikka eräät maahanmuuttajaryhmät vaihtelevasti osallistuvatkin julkisen talouden kustannuksien kattamiseen, keskimäärin maahanmuuttajat maksavat kantaväestöä vähemmän veroja ja sosiaaliturvamaksuja.

Erityisesti Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tulevien maahanmuuttajien julkisen talouden nettovaikutus on negatiivinen, etenkin, jos henkilöt saapuvat maahan turvapaikanhakijoina. Tutkimuksessa todetaankin, että nykyisen turvapaikkajärjestelmän perusperiaatteiden säilyttäminen ei vaikuta realistiselta enää tulevaisuudessa, vaikka väestömäärän paisuminen lähtöalueilla tulee jatkumaan.

Tarkastelujaksolla 1995-2019 maahanmuutosta on aiheutunut jopa 400 miljardin nettokustannukset Hollannin julkiselle taloudelle. Kustannukset ovat pitkälti seurausta julkisten palvelujen kuluista sekä tulonsiirtojen jakamisesta sosiaaliturvajärjestelmän kautta.

Maahanmuuton kulut 3,8 prosenttia bruttokansantuotteesta

Maahanmuuton julkistaloudelle aiheuttamia kuluja voidaan tarkastella eri tavoilla ja eri muuttujien kautta.

Hollantilaisessa tutkimuksessa onkin laskettu myös maahanmuuton nettokustannukset prosentteina bruttokansantuotteesta (BKT). Tutkimuksen mukaan Hollannissa maahanmuuton kustannukset olivat keskimäärin 3,8 prosenttia bruttokansantuotteesta vuosina 2015–2019.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén suhteuttaa tutkimustuloksen Suomen BKT:hen. Suhteutettu luku on järisyttävä esimerkiksi verrattuna valtion ensi vuoden budjettiin, jonka loppusumma on 88,8 miljardia euroa.

Yksi somali maksaa yhteiskunnalle lähes miljoona euroa

Ajatuspaja Suomen Perusta on useassa tutkimuksessaan selvittänyt maahanmuuton kustannuksia yhteiskunnalle. Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous -tutkimuksesta ilmenee esimerkiksi, että Somaliasta Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön nettokustannukset Suomen julkiselle taloudelle ovat -951 000 euroa. Jos huomioidaan somalialaisen henkilön lapset, nousee summa -1 343 000 euroon.

Irakista Suomeen muuttavan elinkaarikustannukset julkiselle taloudelle ovat -690 000 euroa, ja lasten vaikutukset huomioiden -844 000 euroa.

Tulokset ovat siis hyvin samansuuntaisia kuin hollantilaistutkimuksessa, jossa on laskettu Afrikan sarvesta kotoisin olevan pakolaisen elinkaarikustannuksiksi Hollannissa -625 000 euroa. Perheenyhdistetyillä elinkaarivaikutukset ovat -275 000 euroa.

Hollantilaistutkimuksesta ilmenee, että ainoa maahanmuuton syyn perusteella taloudellisesti nettohyödyllinen väylä on työperäinen maahanmuutto, jonka positiivinen nettovaikutus on +125 000 euroa henkilöä kohden. Tutkimuksessa kuitenkin osoitetaan, että taloudellisesti positiivinen vaikutus koskee vain rajattua osaa työperäistäkin maahanmuuttoa. Vain tietyt länsimaat ja osa Itä-Aasiasta jäävät julkisen talouden kannalta positiivisiksi työperäisessäkin maahanmuutossa.

Maahanmuuton vaikutus: väestö kasvaa, mutta verotulot eivät

Suomen Perusta on selvittänyt myös Suomeen saapuvan halpatyövoiman kustannuksia veronmaksajille, ja tutkimuksesta ilmenee selvästi, että matalapalkka-aloille töihin EU:n ulkopuolelta saapuvien palkat – ja siten maksetut verot – jäävät hyvin pieniksi verrattuna kantaväestöön. Tämä on ongelma julkisen talouden kannalta, sillä väestö kasvaa, mutta verotulot eivät.

Samaan aikaan maahanmuuttajille maksetaan kuitenkin runsaasti Kelan tukia ja vieraskielisten osuus monien Kelan tukien saajista on pääkaupunkiseudulla jo reilusti yli kaksinkertainen verrattuna heidän väestöosuuteensa. Viime vuonna peräti 48,2 % espoolaisista työmarkkinatuen saajista oli vieraskielisiä. Vantaalla vastaavat lukemat olivat 47,3 % ja Helsingissä 37,1 %.

Lisäksi esimerkiksi Espoossa 46,6 % perustoimeentulotuen saajista oli vieraskielisiä. Lisäksi tilastokeskuksen aineistoihin perustuvasta kuntaluvut.fi-palvelusta käy ilmi, että kaikista maksetuista toimeentulotuista maksettiin Espoossa yli puolet ulkomaalaistaustaisille jo vuonna 2020.

Heikko pärjääminen jatkuu sukupolvesta toiseen

Suomen Perustalle useita maahanmuuton kustannuksia tarkastelevia tutkimuksia tehnyt Samuli Salminen ei pidä yllättävänä, että tutkimusten tulokset ovat samanlaisia sekä Hollannissa että Suomessa, vaikka tutkimukset on tehty täysin itsenäisesti ja erillään toisistaan.

– Tutkimusten tulokset Hollannissa ja Suomessa ovat hyvin samankaltaiset maahanmuuttajaryhmittäin. Heikko pärjääminen jatkuu toiseen sukupolveen kummassakin maassa – ainakin muista kuin länsimaista ja Itä-Aasiasta kotoisin olevilla. Eli integroitumista vastaanottajamaahan ei tapahdu edes kummassakaan maassa syntyneille toisen sukupolven muuttajille, Salminen sanoo.

Hän huomauttaa, että etenkin humanitaarisia maahanmuuttajia koskevat elinkaarilaskelmat ovat hollantilaisessa tutkimuksessa hyvin samanlaisia tuloksiltaan kuin Suomen Perustan tutkimuksissa.

– Vaikka emme olekaan vielä tehneet elinkaarilaskelmia muille ryhmille kuin irakilaisille ja somalialaisille, niin julkaisemamme julkisen talouden havaitut nettovaikutukset työiässä verrattuna kantaväestön suomalaisiin ainakin viittaavat siihen, että myös elinkaarivaikutustulokset ovat hyvin samankaltaisia kuin hollantilaisessa tutkimuksessa – lähtöalueen ja maahanmuuton syyn mukaan.