afp lehtikuva FREDRIK VON ERICHSEN
Maanantaina tullut tieto euroalueen inflaation vajonneen viiden vuoden pohjiin 0,5 prosenttiin laittaa painetta Euroopan keskuspankille. EKP taitaa tietää miltä puu ja sen kuori tuntuvat – se on nimittäin niiden välissä. Jokseenkin näin asiasta kirjoittaa brittilehti Telegraphin kolumnisti Jeremy Warner. Myös Financial Timesin kolumnisti Wolfgang Münchau ripittää EKP:n toimia, tai pikemminkin toimimattomuutta.
Warner nostaa kolumnissaan esille EKP:n aiemman halvaantuneisuuden. Helmikuun 0,7 prosentin inflaatio koko euroalueella ei aiheuttanut minkäänlaisia toimenpiteitä. Viime perjantain ennakkotiedot Saksan inflaatiolukujen putoamisesta 0,9 prosenttiin ja Espanjan siirtyminen euroalueen kasvavaan deflaatiokerhoon -0,2 prosentin luvullaan antaisivat olettaa, että EKP ymmärtäisi yskän – ja pistäisi hihat heilumaan.
Warnerin mielestä näin ei tule käymään. Ei ainakaan sen perusteella, mitä euroalueen vaikutusvaltaiset keskuspankkiirit ovat asiasta todenneet. Warner mainitsee, että vaikka Saksan keskuspankin johtajan Jens Weidmannin sanat ovat pehmenneet, niin hän ei ole suoraan kertonut kannattavansa EKP:n mittavia velkakirjaostoja.
Vastaavasti EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on jopa koventanut viestiään. Hän ilmoitti, että velkakirjaostot olisivat valtioiden rahoittamista, ja siten perussopimusten vastaisia. Sen sijaan ”rahapoliittinen välittyminen” on tärkeää, ja että sen varjolla ostoja voisi tehdäkin.
Keskuspankki onkin eräänlainen ajopuu, joka ei voi toimia tilanteen mukaisella tavalla selkeitä ohjausliikkeitä tehden, sillä sen tulee kuunnella eri euromaista saapuvia ristiriitaisia signaaleita. Tämä johtaa halvaantuneisuuteen, joka on nähty jo finanssikriisiin vastaamatta jättämisellä. Kriisiin on toki vastattu hyvin tuloksettomasti euromaiden tukipaketeilla. Sama halvaantuneisuus on odotettavissa nyt deflaatiouhan edessä.
Financial Timesin kolumnisti Münchau kirjoittaa kolumnissaan, että EKP:n tulisi toimia, eikä puhua. Münchaun tarkoittamat toimet ovat euromaiden velkakirjojen massiiviset ostot. Hän arvioi tarpeen olevan jopa yli 1000 miljardin euron luokkaa, mutta määrä kasvaa odottelun myötä. Münchau muistuttaa, että pitkään jatkuva jaarittelu johtaa siihen, ettei keskuspankin kykyyn toimia enää luoteta. Hän miettii, josko tämä raja olisi jo ylitetty.
Lisäksi hän muistuttaa, ettei euroalueen tarvitse edes joutua suoranaiseen deflaatioon, vaan jo pelkkä inflaatio-odotusten leikkaantuminen heikentää kriisimaiden mahdollisuuksia suoriutua veloistaan. Münchaun mielestä inflaatio-odotuksia tulisi nostaa, ja siihen ei ole muuta keinoa kuin aloittaa tuntuvat velkakirjaostot.
EKP kokoontuu keskiviikkona ja torstaina kuukausittaiseen kokoukseensa päättämään rahapolitiikan linjoista. Silloin nähdään, mihin toimiin keskuspankki ryhtyy.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
