Maanantaina tullut tieto euroalueen inflaation vajonneen viiden vuoden pohjiin 0,5 prosenttiin laittaa painetta Euroopan keskuspankille. EKP taitaa tietää miltä puu ja sen kuori tuntuvat – se on nimittäin niiden välissä. Jokseenkin näin asiasta kirjoittaa brittilehti Telegraphin kolumnisti Jeremy Warner. Myös Financial Timesin kolumnisti Wolfgang Münchau ripittää EKP:n toimia, tai pikemminkin toimimattomuutta.
Warner nostaa kolumnissaan esille EKP:n aiemman halvaantuneisuuden. Helmikuun 0,7 prosentin inflaatio koko euroalueella ei aiheuttanut minkäänlaisia toimenpiteitä. Viime perjantain ennakkotiedot Saksan inflaatiolukujen putoamisesta 0,9 prosenttiin ja Espanjan siirtyminen euroalueen kasvavaan deflaatiokerhoon -0,2 prosentin luvullaan antaisivat olettaa, että EKP ymmärtäisi yskän – ja pistäisi hihat heilumaan.
Warnerin mielestä näin ei tule käymään. Ei ainakaan sen perusteella, mitä euroalueen vaikutusvaltaiset keskuspankkiirit ovat asiasta todenneet. Warner mainitsee, että vaikka Saksan keskuspankin johtajan Jens Weidmannin sanat ovat pehmenneet, niin hän ei ole suoraan kertonut kannattavansa EKP:n mittavia velkakirjaostoja.
Vastaavasti EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on jopa koventanut viestiään. Hän ilmoitti, että velkakirjaostot olisivat valtioiden rahoittamista, ja siten perussopimusten vastaisia. Sen sijaan ”rahapoliittinen välittyminen” on tärkeää, ja että sen varjolla ostoja voisi tehdäkin.
Keskuspankki onkin eräänlainen ajopuu, joka ei voi toimia tilanteen mukaisella tavalla selkeitä ohjausliikkeitä tehden, sillä sen tulee kuunnella eri euromaista saapuvia ristiriitaisia signaaleita. Tämä johtaa halvaantuneisuuteen, joka on nähty jo finanssikriisiin vastaamatta jättämisellä. Kriisiin on toki vastattu hyvin tuloksettomasti euromaiden tukipaketeilla. Sama halvaantuneisuus on odotettavissa nyt deflaatiouhan edessä.
Münchau FT:ssä: puhetta piisaa
Financial Timesin kolumnisti Münchau kirjoittaa kolumnissaan, että EKP:n tulisi toimia, eikä puhua. Münchaun tarkoittamat toimet ovat euromaiden velkakirjojen massiiviset ostot. Hän arvioi tarpeen olevan jopa yli 1000 miljardin euron luokkaa, mutta määrä kasvaa odottelun myötä. Münchau muistuttaa, että pitkään jatkuva jaarittelu johtaa siihen, ettei keskuspankin kykyyn toimia enää luoteta. Hän miettii, josko tämä raja olisi jo ylitetty.
Lisäksi hän muistuttaa, ettei euroalueen tarvitse edes joutua suoranaiseen deflaatioon, vaan jo pelkkä inflaatio-odotusten leikkaantuminen heikentää kriisimaiden mahdollisuuksia suoriutua veloistaan. Münchaun mielestä inflaatio-odotuksia tulisi nostaa, ja siihen ei ole muuta keinoa kuin aloittaa tuntuvat velkakirjaostot.
EKP kokoontuu keskiviikkona ja torstaina kuukausittaiseen kokoukseensa päättämään rahapolitiikan linjoista. Silloin nähdään, mihin toimiin keskuspankki ryhtyy.