LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää erittäin hyvänä uutisena, että kirjastojen lainausmäärissä tehtiin jälleen ennätys vuonna 2024. Asiaa hehkuttaneet tiedotteet jättävät kuitenkin mainitsematta, että nousu on ollut erityisen suurta muun muin suomenkielisen kirjallisuuden lainausmäärissä.
– Kirjastoista lainattiin vuonna 2024 ennätysmäärä muun muassa lastenkirjoja. Painettujen kirjojen lainaus nousi kaikkiaan neljä prosenttia. Lukeminen, ja aivan erityisesti lasten ja lapsille lukeminen, on erittäin tärkeää tulevaisuuden kannalta. Lukutaito on oppimisen ja kehittymisen edellytys, Pekka Aittakumpu toteaa.
Aittakumpu huomauttaa, että asiaa hehkuttaneissa tiedotteissa (esimerkiksi Avi ja Sanasto) ei kuitenkaan mainita, että aivan erityisen suuri nousu on tapahtunut muun kuin suomenkielisen kirjallisuuden lainausmäärissä. Aittakummun mukaan Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan vuodesta 2021 vuoteen 2024 suomenkielisten kirjojen lainaukset ovat lisääntyneet 13,9 %, ruotsinkielisten 21,9 % ja muunkielisten peräti 41,7 %.
– Lukemisen ja lukutaidon edistämistä ajaneet päättäjät ja muut toimijat voivat onnitella itseään siitä, että kirjastoista lainataan yhä enemmän kirjoja. Sen sijaan siinä on epäonnistuttu, että valtava määrä maahanmuuttajia ei kotoudu suomalaiseen yhteiskuntaan heikon tai jopa olemattoman suomen kielen taidon takia ja että englannin kieli valtaa maassamme alaa suomen kielen kustannuksella.
Aittakumpu muistuttaa, että viimeisimmän Pisa-raportin mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 39 prosentilla oli vuonna 2022 niin heikko lukutaito, että heillä ei ole riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
– Suomen kielen taidon olennainen merkitys tuli esille myös lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tämän vuoden tammikuussa julkaistun jäsenkyselyn tuloksissa, joiden mukaan vieraskielisten hoitajien heikko suomen kielen taito aiheuttaa runsaasti vaaratilanteita ja potilasvahinkoja. Hoitajista 80 prosenttia piti ulkomailta palkattujen hoitajien suomen kielen taitoa riittämättömänä ja 84 prosenttia koki sen kuormittavan heitä.
Aittakummun mukaan suomen kielen asemaa tulee vahvistaa lainsäädännöllä säätämällä korkeakouluille velvoite tarjota opetusta suomen ja ruotsin kielellä kaikilla tutkintotasoilla, asettamalla kahviloille ja ravintoloille velvoite palvella tarvittaessa myös suomen kielellä ja lisäämällä kielilakiin sen tehtäväksi myös suomen ja ruotsin kielen suojeleminen ja kehittäminen. Aittakummun lakialoite aiheesta oli eduskunnan lähetekeskustelussa 12.3.2025.
Aittakumpu korostaa, että myös varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja toisella asteella tulee vahvistaa suomen kielen käyttöä.
– Kunnissa on pohdittava vakavasti sitä, kuinka paljon aikaa ja rahaa on syytä käyttää vieraskielisten aineistojen hankintaan ja ylläpitoon. Suomen kielen tulee säilyä niin arkisen kanssakäymisen kuin tieteen, taiteen ja hallinnon kielenä. Emme saa antaa ainutlaatuisen suomen kielen aseman rapautua.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu muistuttaa tänään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä, että sunnuntain vaaleissa on mahdollisuus äänestää sen välillä, haluaako suojella ja kehittää suomen kieltä vai tuhlata rahaa turhiin vieraskielisiin palveluihin.
Tänään vietetään Mikael Agricolan päivää, ja se on omistettu suomen kielelle – sen kauneudelle, monipuolisuudelle ja merkitykselle. Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle, mutta ennen kaikkea se on juhlaa meille kaikille, jotka puhumme ja elämme tätä kieltä joka päivä, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Suomen kieli ei kuitenkaan selviä maailman myrskyissä ilman Suomen kansan vahvaa tukea.
Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakimuutokset, jotka mahdollistavat englanninkielisen lukiokoulutuksen Suomessa tiukoin perustein.
Suomen kielen asemaa tulee parantaa erityisesti hallinnossa, koulutuksessa ja asiakaspalvelussa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Eduskunta keskusteli tämän viikon keskiviikkona hänen jättämästään lakialoitteesta, jossa esitetään kielilakiin kolmea keskeistä muutosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius nosti tänään eduskunnan kyselytunnilla esiin vakavan huolen hoitoalan kielitaidon puutteista.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
