Vireillä oleva maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa myös Ahvenanmaan taloudelliseen tilanteeseen. Uudistus toisi arvion mukaan 57 miljoonaa euroa korotusta Ahvenanmaan tasoitusperusteeseen ja jotta uudistus olisi Ahvenanmaan rahoitusaseman kannalta kustannusneutraali, tulisi tasoitusperustetta alentaa 0,42 prosenttiin.
Hallitus on kuitenkin päättänyt esittää tasoitusperusteen tasoksi 0,45 %. Oikeusministeriön lausunnosta ilmenee, että Ahvenanmaan maakunnan hallitus on ilmaissut kantanaan, että Ahvenanmaan maakuntapäivillä alemmalla tasoitusperusteella ei ole poliittisia edellytyksiä menestyä.
Ahvenanmaan maakuntapäivien kannassa on vedätyksen makua.
– Emme voi hyväksyä Ahvenanmaan vaatimuksia rahoituksesta, toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.
Kyseessä on nyt tilanne, jossa hallitus haluaa maakunta-ja sote-uudistuksen etenemiseksi suostua ns. ylikompensaatioon. Hallituksella on kova kiire viedä sotea eteenpäin ja siksi Ahvenanmaan lisärahoitusvaatimuksiin ollaan suostumassa, Meri jatkaa.
Sote-kiire näkyy ministeri Sampo Terhon (sin.) ponnessa oikeusministeriön lausuntoon. Se kuuluu näin: ”Hallituksen esitys Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamiseksi perustuu kokonaisuudistuksen valmistelun lisäksi oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen tarpeeseen ratkaista sote-ja maku-uudistukseen liittyvät Ahvenanmaan rahoituskysymykset, vaikka tällainen ratkaisu ei erillisenä olisi hyväksyttävissä. Sote- ja maku-uudistuksen toteutuminen luo näin ollen oikeudellisen ja yhteiskunnallisen tarpeen esitetylle hallituksen esitykselle”. Ponsi hyväksyttiin valtioneuvoston yhteisenä kantana.
– Ehdotettujen muutosten arvioidaan nostavan valtion talousarvion menoja arviolta yhteensä 17 miljoonalla eurolla, josta vain 3 miljoonaa euroa johtuu hallituksen esityksen mukaan maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulon yhteydessä tehtävästä yhteisövero-osuuden alentamisesta. Eli 14 miljoonaa on lisää siihen, mitä sote-uudistus edellyttäisi, kertoo Meri.
– Perussuomalaiset eivät voi tällaista ylikompensaatiota hyväksyä. Muutoin muutokset Ahvenanmaan itsehallintolakiin ovat tarpeellisia, mutta jätimme hallituksen lakiehdotukseen vastalauseen, jossa ehdotimme Ahvenanmaan rahoituksen tasoitusperusteeksi 0,42 prosenttia, joka on alkuperäinen ajatus korvata valtakunnan lainmuutoksesta johtuva menetys Ahvenanmaalle.
Korjaus 11.2.2019 klo 22:10 – muutettu ingressiä ja ensimmäistä kappaletta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
