Aftonbladet selvitti: Joukkoraiskaajat tulevat Euroopan ulkopuolelta
Joukkoraiskauksista annettujen tuomioiden määrä on Ruotsissa enemmän kuin kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Tuomion sai vuosina 2013-2017 yhteensä 112 poikaa ja miestä. Heistä 82 on syntynyt Euroopan ulkopuolella. Uhrien keski-ikä oli vain 15 vuotta ja he voivat tekojen jälkeen todella huonosti. Ruotsin suurin sanomalehti Aftonbladet julkaisi keskiviikkona poikkeuksellisesti uudestaan tärkeänä pitämänsä artikkelin.
Aftonbladetin selvitys tehtiin tutkimalla kaikki tuomioistuimen päätökset vuosilta 2013-2017, joissa raiskaukseen osallistui vähintään kaksi henkilöä. Tuomioita luettiin kaikkiaan 58 ja rikoksia oli yhteensä 56. Vuonna 2013 joukkoraiskauksista annettiin kuusi tuomiota ja vuonna 2017 tapauksia oli 14. Rikosten määrä on neljässä vuodessa siten yli kaksinkertaistunut.
Uhrit voivat todella huonosti
Tekijät olivat useimmiten nuoria ja tekohetkellä päihtyneitä. Suuntaus on selkeästi se, että rikolliset ja uhrit ovat yhä nuorempia. Joukkoraiskausten uhrien keski-ikä oli ainoastaan 15 vuotta ja useassa tapauksessa he tunsivat ainakin jollain tapaa vähintään yhden tekijöistä.
Monet raiskausten uhreista voivat erittäin huonosti tekojen jälkeen. Heitä on uhkailtu, he näkevät painajaisia ja he ovat saattaneet jopa tehdä itsemurhan.
Raiskaajat selittävät tyypillisesti olleensa tekohetkellä alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisina ja että kyse oli vapaaehtoisuudesta eikä raiskauksesta. Nuorilla rikollisilla ei juurikaan ole kestäviä suhteita vanhempiinsa tai yleensäkään täysi-ikäisiin. Heillä on myös huumeongelma ja heidät on usein heitetty ulos koulusta väkivaltaisen käytöksen takia.
Raiskaajat tulevat Euroopan ulkopuolelta
Selvityksessä todetaan, että raiskaajista valtaosa on alun perin lähtöisin muista kulttuureista Pohjoismaiden ulkopuolelta. Peräti 82 tekijää kaikkiaan 112 tuomitusta on syntynyt muualla kuin Euroopassa. Kansallisuudeltaan heistä 41 on ruotsalaisia, seuraavaksi yleisimmät rikollisten kansallisuudet ovat afgaanit, irakilaiset ja somalit.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää