Ruotsalaisen maanpuolustuskorkeakoulun terrorismin tutkijan Magnus Ranstorpin mukaan professori Lars Vilksin tilaisuudessa olisi pitänyt olla poliisivartiointi myös rakennuksen ulkopuolella.
– Ampujan ei olisi pitänyt edes päästä sisälle rakennukseen. Poliisi tosin reagoi nopeasti sen jälkeen, kun terroristi aloitti ammuskelun, Ranstorp pohtii.
– Nyt poliisi pystyi estämään Charlie Hebdo -tyyppisen verilöylyn.
Ranstorpin mielestä nykyisessä tilanteessa on haasteellista se, etteivät iskuja välttämättä tee järjestäytyneet terroristiryhmät vaan yksinäiset ääriryhmien tukijat. Hänen mukaansa Kööpenhaminan iskujen tekijä vaikuttaa tämänhetkisten tietojen valossa amatööritappajalta.
Ruotsi nostaa valmiutta ja lisää vartiointia
Ruotsissa pelätään myös kostotoimia, jotka kohdistuisivat muslimiyhteisöön. Ruotsin sisäministeri Anders Ygeman ilmoittikin sunnuntaina päivällä, että vartiointia synagoogien ja moskeijoiden ympärillä tehostetaan Kööpenhaminan tapahtumien johdosta.
– Iskujen riski ei ole Ruotsissa kasvanut Tanskan tapahtumien johdosta ja on aivan liian aikaista myöskään ottaa oppia tapahtumista, Ygeman toteaa.
Ygeman pitää kuitenkin erityisen vakavana sitä, että Tanskan hyökkäys kohdistui taas juutalaisia vastaan.
Kööpenhaminan isku Pariisin iskun kopio
Aftonbladetin kolumnisti Wolfgang Hansson näkee Pariisin ja Kööpenhaminan iskuissa yhtäläisyyksiä ja antaa vakavan varoituksen koko Euroopalle. Hänen mukaansa kaikissa Euroopan valtioissa on islamisteja, jotka pohtivat sitä, miten voisivat herättää kauhua muissa kansalaisissa. Erityisenä uhkana hän näkee Syyriasta ISIS-järjestön riveistä palanneet henkilöt. Kaiken takana on Isiksen puhemiehen Abu Muhammed al-Adnanin kehotus viime syyskuulta siitä, miten vääräuskoisia pitää kohdella:
“Murskaa hänen päänsä kivellä, teurasta hänet puukollasi tai aja hänen päälleen autolla, heitä hänet alas jyrkänteeltä, kurista tai myrkytä hänet”.
Hanssonin mielestä vakavasti otettavien terroristien tunnistaminen on erityisen vaikeata.
– Usein kaikkien vaarattomimmilta vaikuttavat henkilöt ovat vaarallisimpia. He ovat oppineet poliisin toimintatavat ja tietävät, minkä tyyppisiä ihmisiä polisi seuraa. Pariisin isku vaikutti siihen, että Kööpenhaminassa tehtiin aivan samanlaisen iskun yritys. Ja on vain ajan kysymys, milloin seuraava isku tapahtuu.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
