Ruotsalaisen maanpuolustuskorkeakoulun terrorismin tutkijan Magnus Ranstorpin mukaan professori Lars Vilksin tilaisuudessa olisi pitänyt olla poliisivartiointi myös rakennuksen ulkopuolella.
– Ampujan ei olisi pitänyt edes päästä sisälle rakennukseen. Poliisi tosin reagoi nopeasti sen jälkeen, kun terroristi aloitti ammuskelun, Ranstorp pohtii.
– Nyt poliisi pystyi estämään Charlie Hebdo -tyyppisen verilöylyn.
Ranstorpin mielestä nykyisessä tilanteessa on haasteellista se, etteivät iskuja välttämättä tee järjestäytyneet terroristiryhmät vaan yksinäiset ääriryhmien tukijat. Hänen mukaansa Kööpenhaminan iskujen tekijä vaikuttaa tämänhetkisten tietojen valossa amatööritappajalta.
Ruotsi nostaa valmiutta ja lisää vartiointia
Ruotsissa pelätään myös kostotoimia, jotka kohdistuisivat muslimiyhteisöön. Ruotsin sisäministeri Anders Ygeman ilmoittikin sunnuntaina päivällä, että vartiointia synagoogien ja moskeijoiden ympärillä tehostetaan Kööpenhaminan tapahtumien johdosta.
– Iskujen riski ei ole Ruotsissa kasvanut Tanskan tapahtumien johdosta ja on aivan liian aikaista myöskään ottaa oppia tapahtumista, Ygeman toteaa.
Ygeman pitää kuitenkin erityisen vakavana sitä, että Tanskan hyökkäys kohdistui taas juutalaisia vastaan.
Kööpenhaminan isku Pariisin iskun kopio
Aftonbladetin kolumnisti Wolfgang Hansson näkee Pariisin ja Kööpenhaminan iskuissa yhtäläisyyksiä ja antaa vakavan varoituksen koko Euroopalle. Hänen mukaansa kaikissa Euroopan valtioissa on islamisteja, jotka pohtivat sitä, miten voisivat herättää kauhua muissa kansalaisissa. Erityisenä uhkana hän näkee Syyriasta ISIS-järjestön riveistä palanneet henkilöt. Kaiken takana on Isiksen puhemiehen Abu Muhammed al-Adnanin kehotus viime syyskuulta siitä, miten vääräuskoisia pitää kohdella:
“Murskaa hänen päänsä kivellä, teurasta hänet puukollasi tai aja hänen päälleen autolla, heitä hänet alas jyrkänteeltä, kurista tai myrkytä hänet”.
Hanssonin mielestä vakavasti otettavien terroristien tunnistaminen on erityisen vaikeata.
– Usein kaikkien vaarattomimmilta vaikuttavat henkilöt ovat vaarallisimpia. He ovat oppineet poliisin toimintatavat ja tietävät, minkä tyyppisiä ihmisiä polisi seuraa. Pariisin isku vaikutti siihen, että Kööpenhaminassa tehtiin aivan samanlaisen iskun yritys. Ja on vain ajan kysymys, milloin seuraava isku tapahtuu.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
