LEHTIKUVA
Karkotettavaksi määrätyn afganistanilaisen turvapaikanhakijan verinen veitsi-isku lasten kimppuun Aschaffenburgissa Saksassa käänsi liittopäivävaalikampanjan kiivaaksi väittelyksi epäonnistuneesta turvapaikka- ja siirtolaispolitiikasta. Nykyisen punavihreän hallituksen haastaja lupaa tiukkaa rajavalvontaa sekä karkotettavaksi määrättyjen sulkemista kasarmeihin ja kontteihin odottamaan karkotuksen toimeenpanoa.
Tämän hetken ennusteiden mukaan Saksan todennäköinen tuleva liittokansleri Friedrich Merz (CDU) lupaa määrätä radikaaleja muutoksia maahantulo- ja siirtolaispolitiikkaan jo ensimmäisenä työpäivänään. Nykyisen punavihreän hallituksen sisäministeri Nancy Faeser (sd) varoittaa oikeistopopulismista.
Aschaffenburgissa tehdyssä Iskussa kuoli 2-vuotias marokkolaistaustainen poika. Saman ikäinen syyrialaistaustainen tyttö haavoittui vakavasti kaulaan. 28-vuotias afganistanilainen kävi myös lapsia auttamaan tulleiden miesten päälle surmaten heistä toisen ja haavoittaen toista pahoin. Myös kaksi muuta ohikulkijaa haavoittui veitseniskuista.
Veitsimurhaaja on ollut viranomaisten kirjoissa monien aikaisempien väkivallantekojensa takia ennestään. Hän oli myös psykiatrisessa hoidossa, josta hänet oli kuitenkin vapautettu. Hänellä oli median mukaan myös huumeongelmia. Mies asui tekopaikan lähellä sijaitsevassa pakolaisasuntolassa.
Afganistanilainen oli matkustanut Saksaan Bulgarian kautta, jonne hänet aiottiin myös palauttaa turvapaikka-anomuksen hylkäämisen jälkeen.
Baijerin sisäministerin Joachim Herrmannin (CSU) mukaan palauttamisesta ei tullut mitään, koska Dublinin sopimuksessa määrätty puolen vuoden aikaraja oli ehtinyt kulua umpeen.
Mies oli myös ilmoittanut lähtevänsä vapaaehtoisesti paluumatkalle. Tämä saattaa olla asiantuntijoiden mukaan pelkkä temppu, jonka perusteella häntä ei enää valvottu.
Vihreät ajoivat liittopäivillä läpi lain, jonka mukaan valtio järjestää ja maksaa jokaiselle karkotettavaksi määrätylle asianajajan.
Vaalivoittoa helmikuun 23. päivänä pidettävissä liittopäivävaaleissa tavoitteleva kristillisdemokraattisten CDU:n ja CSU:n liittokanslerikandidaatti Friedrich Merz järjesti iskun jälkeen välittömästi lehdistötilaisuuden, jossa hän luetteli radikaaleja muutoksia Saksan turvapaikka- ja siirtolaispolitiikkaan siinä tapauksessa, että tulee valituksi.
Merzin lupaukset ovat pääosin samoja, joita Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) on esittänyt liittopäivillä kerrasta toiseen jo vuosia.
Tähän asti CDU ja CSU kuten kaikki muutkin puolueet ovat leimanneet AfD:n tekemät esitykset oikeistopopulismiksi.
Merz vannoi panevansa tiukennukset liikkeelle liittokanslerin valtuuksilla heti virkavalan vannomisen jälkeen samaan tapaan kuin USA:n presidentti Donald Trump.
Saksassa tehtiin toissa vuonna 8 951 vakavan ruumiinvamman tuottanut veitsi-iskua sekä 4 893 veitsi-iskua ryöstön yhteydessä.
Pelkästään Berliinissä tehdään noin kymmenen veitsi-iskua päivässä. Noin 60 prosenttia veitsi-iskijöistä on ulkomaalaisia ja 30 prosenttia alle 21-vuotiaita. Kaksoiskansalaiset lasketaan rikostilastoissa saksalaisiksi.
Veitsi-iskujen määrä on kasvanut vuodesta toiseen. Laki, joka sallii poliisin tarkistaa ihmisten taskut ja laukut tietyillä vaaralliseksi luokitelluilla alueille ei ole vähentänyt määrää.
Jos poliisi kohdistaa tarkistukset todennäköisimpiin veitsenkantajaryhmiin, niin se voi joutua syytteeseen rasismista.
– Malja on nyt lopullisesti täynnä. En suostu hyväksymään, että hirvittävistä teoista Mannheimissa, Solingenissa, Magdeburgissa ja nyt Aschaffenburgissa on tullut Saksassa uutta normaalia.
– Veitsi-iskut on seurausta Saksassa viimeisten kymmenen vuoden aikana harjoitetusta turvapaikka ja maahanmuuttopolitiikasta, Merz ilmoitti.
Näin sanoessaan hän ei langettanut syyllisyyttä nykytilanteesta pelkästään nykyiselle Olaf Scholzin (sd) punavihreäksi kutistuneelle vähemmistöhallitukselle vaan myös oman puoleensa pitkäaikaiselle liittokanslerille, Saksan rajat vuonna 2015 kaikille tulijoille avanneelle Angela Merkelille.
Merz lupasi, että hän määrää vielä samana päivänä liittokansleriksi tultuaan sisäministeriön aloittamaan pysyvän kontrollin kaikilla Saksan rajoilla sekä estämään laittoman maahantulon.
– Saksaan tulo kielletään siitä hetkestä alkaen jokaiselta, jolla ei ole voimassa olevia matkustusasiakirjoja tai eurooppalaista vapaata matkustusoikeutta. Tämä koskee myös suojapaikkaa hakevia. Dublinin ja Schengenin sopimukset eivät ole toimintakykyisiä. Saksan on käytettävä tässä omaa kansallista oikeuttaan, Merz vannoi.
Maasta poistumaan määrätyt henkilöt on otettava kiinni ja karkotettava niin pian kuin mahdollista.
– Valtion on otettava karkotettavaksi määrätyjen majoittamiseksi käyttöön vanhoja kasarmeja ja eristetyillä tonteilla sijaitsevia konttikyliä. Laittomasti maahan tulleiden karkotuksia on pantava toimeen päivittäin. Rajavalvonnasta vastaavan liittovaltion poliisin valtuuksia lisätään, Merz lupasi.
Saksassa on tällä hetkellä 240 000 karkotettavaksi määrättyä henkilöä mutta vain 750 paikkaa, joihin heidät voidaan sijoittaa odottamaan karkotuksen toimeenpanoa.
Merz lupasi, että hänen liittokansleriksi tulonsa jälkeen jokainen rikoksiin syyllistynyt ja vaarantajaksi luokiteltu tai muusta syytä maasta poistumaan määrätty maahantulija otetaan kiinni siksi aikaa, kunnes henkilö poistuu itse vapaaehtoisesti tai hänet karkotetaan poliisitoimena.
Tämä olisi ollut mahdollista Merzin mukaan myös Aschaffenburgin afganistanilaisen murhaajan kohdalla.
Merz aikoo toteuttaa luettelemansa toimet riippumatta siitä, keitä ovat kristillisdemokraattien tulevat hallituskumppanit.
Kumppaneiden löytäminen Merzin asettamilla ehdoilla tulee olemaan vaikeaa. Vaaliohjelmien perusteella ainoa tältä osin kaikki ehdot täyttävä olisi vain AfD, jonka puheenjohtaja Alice Weidel tarjoaa yhteistyötä jo ensi viikolla pidettävässä liittopäivien istunnossa.
Demarien ja vihreiden vaaliohjelmissa rajojen sulkemista pidetään ”absoluuttisena poikkeuksena”. Molemmat haluavat jatkaa Välimerellä sotaa ja vainoa pakenevien venepakolaisten pelastustoimia.
Liberaalipuolue FDP on sen sijaan valmis kokeilemaan rajojen sulkemista.
Vasemmistopuolue Linke ei hyväksy rajakontrollia eikä maahan jo tulleiden karkotuksia edes siinä tapauksessa, että he olisivat syyllistyneet rikoksiin.
Sahra Wageknechtin johtama uusi BSW-vasemmistopuolue on siirtolaisasioissa pitkälle samoilla linjoilla AfD:n kanssa. Sen mukaan nykyinen siirtolaisten määrä ylittää yhteiskunnan ja sosiaalijärjestelmän voimaravat ja Saksa tarvitsee nyt ”hengähdystaukoa”.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
KOMMENTTI | Netti on netti ja ryönää täynnä, mutta on tilanteita, joissa kiukunpuuskassa kirjoittaminen ei tuota järkeviä tuloksia.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Eduskunnan äänestystulos 91-66 varmisti eilen sen, että Suomeen ei tule huumeiden käyttöhuoneita. Kuitenkin keskustan eduskuntaryhmästä löytyi tukea huumehuoneille, jopa puoluejohtoa myöten, sillä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen äänesti huumeiden käyttöhuoneiden puolesta.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Lue lisää
Lue lisää
