Absurdi tilanne Yhdysvalloissa: huippuyliopistojen johtajat eivät tuominneet yllyttämistä juutalaisten kansanmurhaan – “riippuu kontekstista”

Amerikan huippuyliopistojen rehtorit olivat kongressin kuultavana juutalaisvihasta. Rehtoreilta kysyttiin, rikkooko juutalaisten kansanmurhaan yllyttäminen yliopistojen sääntöjä. Harvardin yliopiston, Pennsylvanian yliopiston sekä Massachusetts Institute of Technologyn rehtorit eivät tuominneet yksiselitteisesti kansanmurhaan yllyttämistä. He vastasivat: “riippuu kontekstista”. Vastaukset herättivät maailmanlaajuista hämmennystä.

Kuuluisa sosiaalipsykologi Jonathan Haidt ihmetteli, että yliopistojen haluttomuus puuttua räikeään antisemitismiin on yllättävässä ristiriidassa kampusten viime vuosien poliittisen korrektiuden ja sananvapauden rajoittamisen kanssa. Vasta uusimman kohun myötä rehtorit ilmoittivat tuomitsevansa yksiselitteisesti juutalaisten kansanmurhaan yllyttämisen.

Kun Hamas teki kaksi kuukautta sitten terrorihyökkäyksen Israeliin, maailman yliopistokampuksilla nähtiin avoimeksi juutalaisvihamielisyydeksi kärjistynyttä aktivismia. Ilmiö, joka levisi lievästi jopa suomalaisille kampuksille, on tätä nykyä Yhdysvalloissa jo aivan eri mittaluokan kiista.

Lokakuun lopulla Suomen Uutiset raportoi, että vaikutusvaltaisia Harvardin ja Pennsylvanian huippuyliopistojen lahjoittajia uhkasi vetää tukensa kouluilta, mikäli ne eivät reagoi riittävän ponnekkaasti kampuksilla rehottavaan antisemitismiin. Yliopistot eivät vielä ole onnistuneet vakauttamaan tilannetta. Kuluneella viikolla ne ovat pikemminkin hankkiutuneet uuden kohun polttopisteeseen.

Huippuyliopistojen johtajat kongressin kuultavana

Keskiviikkona kolmen amerikkalaisen huippuyliopiston, Harvardin, Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) ja Pennsylvanian yliopiston rehtorit olivat Yhdysvaltain kongressin kuultavana instituutioidensa suhtautumisesta antisemitismiin.

Edustajainhuoneen republikaanijäsen Elise Stefanik kysyi Harvardin yliopiston rehtori Claudine Gaylta, Pennsylvanian yliopiston rehtori Elizabeth Magilliltä ja MIT:n rehtori Sally Kornbluthilta, rikkooko juutalaisten kansanmurhaan yllyttäminen yliopistojen sääntöjä tai muita häirintään sekä kiusaamiseen liittyviä käyttäytymisnormeja.

Rehtorit kiertelivät kysymystä. MIT:n rehtori Kornbluth kuittasi, ettei ole todistanut kampuksellaan yllyttämistä kansanmurhaan. Stefanik oli niin ymmällään vastauksista, että hän kysyi jokaiselta saman kysymyksen uudelleen ja uudelleen. Vastaus oli aina sama.

Harvardin rehtori Gay sai sanotuksi, että “se riippuu kontekstista”. Hänen mukaansa antisemitistinen retoriikka johtaa toimenpiteisiin, jos puheet muuttuvat teoiksi. Pennsylvanian yliopiston rehtori Magill vastasi samalla tavalla.

Huippuyliopistojen rehtorit eivät siis tuominneet selväsanaisesti ja yksiselitteisesti yllyttämistä juutalaisten kansanmurhaan. Vastaukset herättivät laajaa hämmennystä, ja tapaus nousi pian kansainvälisiin otsikoihin. Valkoisen talon tiedottaja Andrew Bates tuomitsi huippuyliopistojen rehtoreiden lausunnot:

“On käsittämätöntä, että tämä pitää sanoa ääneen: yllyttäminen kansanmurhaan on hirviömäistä ja kaiken sen vastaista, mitä meidän maamme edustaa. Kaikki julistukset, jotka tukevat juutalaisten massamurhaa ovat vaarallisia ja vastenmielisiä – ja meidän tulee yhdessä määrätietoisesti vastustaa sellaista – meitä amerikkalaisia yhdistävän ihmisarvon kunnioituksen ja perusarvojemme tähden.”

Yliopistojen kaksoisstandardit lyövät päin näköä

Maailmankuulu sosiaalipsykologi Jonathan Haidt nosti esille ristiriidan yliopistojen sananvapauskulttuurissa. “Professorina, joka kannattaa kampusten sananvapautta, voin ymmärtää yliopiston rehtoreiden “vivahteikkaita” vastauksia”, hän aloitti.

“Se, mikä loukkaa minua on, että vuodesta 2015 lähtien yliopistot ryntäsivät rankaisemaan ‘mikroaggressioista’ ja jopa sellaisista ilmaisuista, jotka on saatettu esittää ystävällisessä hengessä, kunhan yksikin erityisasemassa olevasta viiteryhmästä on kokenut asian loukkauksena.”, Haidt lisäsi. Harvardin yliopisto on ollut kehityksen kärjessä kitkemässä mm. sukupuolittunutta kieltä, joka saatetaan kokea sortavana.

Haidt viittaa yhdessä Greg Lukianoffin kanssa kirjoittamaansa kirjaan The Coddling of the American Mind (2018). Kirja käsittelee yliopistojen kampus- ja hallintokulttuureihin ilmestyneitä uusia ideologisia sävyjä sekä opiskelijoiden “hyysäämistä” henkisesti hauraiksi. Suomessa ääriesimerkkejä samasta poliittisesta korrektiudesta ovat taannoiset kohut Afrikan tähdestä sekä opiskelijan poistaminen yliopistokurssilta, jolla hän kyseenalaisti miesten kyvyn menstruoida.

Viime vuosina yleistyneen nk. intersektionaalisen feminismin ja identiteettipoliittisen intoilun myötä yliopistot sekä muut organisaatiot ovat omaksuneet oppeja, joissa ihmisiä jaetaan sortajiin ja uhreihin. Tämän seurauksena varsinkin yliopistoilla on alettu järjestämään erityisiä poliittisesti korrekteja “turvallisia tiloja”. Juuri tämän suuntaisesta liikehdinnästä on alettu käyttämään ilmaisua “woke”. Viime kuussa Suomen Uutiset käsitteli nk. woken ja antisemitistisen islamismin yllättävää liittolaisuutta.

Rehtoreiden maininnat kontekstin merkityksestä antisemitismin kohdalla osoittavat Haidtin mukaan kaksoisstandardin. Samat säännöt eivät enää päde kaikessa ja kaikille. Olennainen ristiriita on siinä, että yliopisto on voinut kaventaa sananvapautta hyvin valikoivasti ajamalla herkkiä, poliittisesti korrekteja keskustelunormeja ja nollatoleranssia tietyille, jopa vanhastaan harmittoman arkisille ilmaisuille. Vastaavasti jyrkempään antisemitismiin ei ole ollut halukkuutta puuttua samalla innolla.

Miten tilanne ratkeaa?

Haidt ehdotti, että mikäli yliopistot seisovat viimeisimpien lausuntojensa takana, niiden tulisi johdonmukaisuuden ja sananvapauden nimissä purkaa myös poliittisesti korrekti valvontakulttuurinsa.

Viimeisimpänä käänteenä Harvardin ja Pennsylvanian yliopiston rehtorit ilmoittivat tuomitsevansa yksiselitteisesti juutalaisten uhkailun ja kansanmurhilla hekumoinnin. Pennsylvanian yliopiston Magill lupasi aloittaa prosessin yliopiston sääntöjen selkeyttämiseksi. Amerikkalainen mediajätti NBC kertoi, etteivät MIT:n, Harvardin ja Pennsylvanian yliopistojen rehtorit kuitenkaan vastanneet haastattelupyyntöihin.

Kohu on yhä päällä. Videopätkä huippuyliopistojen johtohahmojen kiemurtelusta kongressin kuultavana leviää somessa. Siihen ovat reagoineet kovin sanoin mm. lääkejätti Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla, finanssiyhtiö Pershing Squaren toimitusjohtaja Bill Ackman sekä Suomessa Jari Sarasvuo. Myös Arto Koskelon ja Jussi Heikelän 23 minuuttia -podcast teki jakson aiheesta.