Mikä tahansa tohtorin tutkinto ei ole enää automaattisesti kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Merkittävä osa nykyisestä akateemisesta humanistisesta tutkimuksesta on absurdia. Asiasta kirjoittaa brittilehti Spectator. Kirjoittaja Arabella Byrne on itse akatemiasta journalismin pariin palannut filosofian tohtori, joka näkee tutkintojen arvon menettävän hohtoaan. Isossa-Britanniassa tohtoriopintojen parissa on lähes ennätysmäärä ihmisiä. Samaan aikaan työelämässä on pulaa kovatasoisista käytännön osaajista. Arabella Byrnen mukaan veronmaksajat rahoittavat kyseenalaista akateemista tutkimusta. Hän muistuttaa, että Isossa-Britanniassa toimiva, Suomen Akatemian kaltainen tutkimusneuvosto on saanut kritiikkiä eriskummallisten ja poliittisesti värittyneiden hankkeiden tukemisesta. Tutkijat ovat käyttäneet verovaroja esimerkiksi ”osallistavan audiovisuaalisuuden” avulla Palestiinan aaveilmiöiden tutkimiseen, ”queer-tekstitysten materiaalisuuden” selvittämiseen sekä menstruaation kuvaamiseen elokuvissa.

No jopas. Euroopan neuvoston komissio jyrähtää, toteaa kansanedustaja Onni Rostila. Kyse on Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission raportista. Kyseinen instanssi katsoo, että Suomen on puututtava vihapuheeseen vahvemmin sekä pidettävä huoli intersukupuolisten oikeuksista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi hyvinvointialueiden tapaa tehdä sopeutustoimia. Hänen mielestään sopeutuksia pitäisi palvelujen ja työvoiman sijaan hakea leikkaamalla hallinnosta ja laittomasti maassa oleskelevien palveluista.

Tulemme jatkossa lisäämään eduskuntavaalien ehdokassopimuksiin kohdan, jossa ehdokas sitoutuu olemaan palkkaamatta läheistään tai perheenjäsentään eduskunta-avustajakseen, kertoo perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää.

Maahanmuuttovirasto on peruuttanut tänä vuonna jo 468 työperusteista oleskelulupaa automaattisen jälkivalvonnan seurauksena.

Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen vaatii, että huoltovarmuuden kannalta keskeinen infrastruktuuri otetaan takaisin suomalaisomistukseen, jotta syrjäseutujen asukkaat eivät joudu kärsimään pakotteiden seurauksista.

Geert Wildersin kansallismiellinen Vapauspuolue (PVV) on mielipidetiedustelujen mukaan nousemaassa suurimmaksi puolueeksi keskiviikon Alankomaiden vaaleissa. Hallituksen muodostaminen saattaa kuitenkin muodostua hankalaksi viidentoista eri puolueen parlamentissa.

Tekoäly (AI) on ollut vaalivaikuttajien työkaluna todistettavasti jo 50 maassa. Vaikuttamisessa ei ole mitään pahaa, politiikassahan on kyse ryhmän etujen ajamisesta. Kasvava ongelma onkin siinä, että AI on kenelle vain kätevä keino muunnella totuutta ja manipuloida vaalikarjaa.

EU-maiden kalastuksesta vastaavat ministerit etsivät tiistaina ratkaisua Suomen tärkeimmän saaliskalan kiintiöön vuodelle 2026. Komissio on ehdottanut 60 prosentin leikkausta silakkasaaliiseen. - Tämä haisee taas hapansilakan voimakkuudella perinteiseltä EU-toimintatavalta Suomea kohtaan, luonnehtii Sebastian Tynkkynen.

Tanskan suosituin tiktokkaaja on päättänyt muuttaa pois Tanskasta, koska haluaa lastensa kasvavan paikassa, jonka tavat ja arvot vastaavat hänen omiaan. Viimeinen pisara oli se, kun hän näki sateenkaaren värisiä Pride-lippuja lastensa koulussa. Sellaisessa ympäristössä hän ei halua lastensa kasvavan.

Suomalaisten veronmaksajien rahaa on viety kassikaupalla ympäri maailmaa kehitysavun nimissä. Edellinen punavihreä hallitus lapioi kehitysapua jopa velkarahalla, kun samaan aikaan moni suomalainen joutui virumaan sairaalan leikkausjonossa. Hallitusvastuussa olevat perussuomalaiset ovat puolestaan saaneet leikattua kehitysavusta suomalaisten hyväksi.

Maahanmuuttajien uuden kotoutumistuen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Työttömät maahanmuuttajat, jotka saavat työmarkkinatukea, saisivat jatkossa vähemmän rahaa.

Aikuisena Suomeen vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden kotoutuminen on enemmän tai vähemmän epäonnistunut. Heistä työllisiä on vain 42 prosenttia ja tukia he saavat keskimäärin yli 10 000 € vuodessa. Helsingin Sanomat on saanut käyttöönsä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen datahuoneen tekemän analyysin siitä, miten pakolaisryntäyksen myötä oleskeluluvan saaneilla on Suomessa mennyt.

Perussuomalainen Nuoriso ja Perussuomalaiset Opiskelijat vaativat kriittistä keskustelua suomalaisen koulujärjestelmän vihervasemmistolaistumisesta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula arvostelee keskustaa siitä, että puolue ensin valmisteli Ivalon yöpäivystyksen lakkauttamista ja syytti myöhemmin hallitusta samasta asiasta. Simulan mukaan keskusta on toiminut samalla tavalla aiemminkin, kun se lakkautti Raahen yöpäivystyksen ja ajoi sote-uudistusta, jonka seurauksena terveyskeskuksia on suljettu ympäri maan.

Pk-yritysten taloudellinen tilanne on parantunut, kertoo tuore Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuuhun 2025 verrattuna. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen näkee tulokset rohkaisevina ja merkkinä talouden käänteestä parempaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo joutuvansa lukemaan lähes päivittäin uutisia lasten ja nuorten mielenterveyden haasteista, koulupudokkuudesta, yksinäisyydestä ja turvattomuudesta. Hänen mukaansa moni näistä ongelmista voidaan ehkäistä, jos yhteiskunta ottaa vanhemmuuden vahvemmin tarkasteluun.

Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso puolustaa Facebook-kirjoituksessaan sairaalaverkkolakia ja korostaa, että hänen toimiensa ansiosta Kemin Länsi-Pohjan sairaala säilytti yöaikaisen päivystyksen. Juuso syyttää maakuntaoppositiota vaalikampanjoinnista ja muistuttaa, että kahden laajan päivystyksen sairaalan ylläpito Lapissa ei ole lain mukaan mahdollista.

Argentiinan presidentti Javier Milei on johtanut puolueensa murskavoittoon sunnuntain välivaaleissa. Kahden ensimmäisen presidenttivuotensa aikana Milei on toteuttanut radikaaleja menoleikkauksia anarkokapitalismin hengessä. Valtamedia ennusti presidentin uudistusllnjalle mahalaskua vaaleissa mutta toisin kävi.

Puheenaihe-podcastissa vieraillut sosiologian ja kriminologian professori Jukka Savolainen sanoo, että tavallisten veronmaksajien intuitio tieteenä markkinoidusta höpötutkimuksesta osuu yleensä oikeaan. - Ei ole sattumaa, mihin tiederahoituksen kritiikki Suomessa nyt osuu.

Mitä korkeammalle Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) suosio kasvaa, sitä kovaäänisemmin vaaditaan sen kieltämistä. Liittokanslerin ja muiden puolueiden boikotoima puolue syyttää hallitusta yrityksestä hiljentää oppositio.

Keskusta synnytti hyvinvointialueet lakeineen, keskittämisasetuksineen ja rahoitusmalleineen. Nyt sama puolue johtaa Lapin hyvinvointialuetta – ja haluaa lakkauttaa Ivalon yöpäivystyksen. Päätös on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mitä keskusta on julkisuudessa väittänyt puolustavansa.

Eilen torstaina eduskunta käsitteli esitystä lastensuojelulain muuttamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki pitää uudistuksia tarpeellisina ja kiittää sosiaali- ja terveysministeri Kaija Juusoa (ps.) esityksen esittelystä.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Naton jäsenyyden myötä, ja hallitus haluaa vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon roolia osana kokonaisturvallisuutta. Uusi lakiesitys velvoittaa hyvinvointialueet tukemaan Puolustusvoimia kriisi- ja häiriötilanteissa, ja valtio rahoittaa tehtävät täysimääräisesti.

Suomalainen peruskoulu on ollut pitkään maamme ylpeydenaihe. Tämä kuva maailman parhaasta koulusta ja parhaista opettajista on murenemassa, varoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Yhä useampi opettaja ja vanhempi kertoo huolestuttavista ilmiöistä, jotka liittyvät erityisesti maahanmuuton vaikutuksiin kouluissa.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viisivuotissuunnitelman mukaan kouluissa ja päiväkodeissa ei enää tarjota kinkkuleikkeitä vuodesta 2026 alkaen. Vuoteen 2030 mennessä lihaa olisi tarjolla vain kahdesti viikossa ja joka toinen viikko ainoastaan kerran.

Suomen kouluissa kytee vakava ja kasvava sisäisen turvallisuuden ongelma, joka liittyy maahanmuuton vaikutuksiin opetukseen ja yhteiskunnan eheydelle. Rehtoreilta ja poliisilta saadun tiedon perusteella tilanne on hälyttävä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on tyytyväinen hallituksen esittämiin lastensuojelulain hatkanuoria koskeviin muutoksiin. Tähän saakka lastensuojelulaitoksen työntekijällä on ollut velvollisuus etsiä hatkaan lähtenyttä nuorta, mutta kenelläkään ei ole ollut todellisia toimivaltuuksia ottaa karkuria kiinni, jos nuori ei vapaaehtoisesti halua palata. - Nyt vihdoin hatkanuoren saa ottaa kiinni! Onneksi tämä järjetön epäkohta vihdoin korjataan, Garedew iloitsee.

Ruotsissa ihminen määritellään materiaalisesti tai sosiaalisesti köyhäksi, jos hän esimerkiksi ei pysty hankkimaan autoa, pitämään vuodessa viikon lomaa tai syömään lihaa joka toinen päivä. Tällaisia henkilöitä maassa on lähes 700 000 ja heidän määränsä on tuplaantunut neljässä vuodessa. Sosiaaliturvaan nojaava maahanmuutto on merkittävä tekijä tilanteen taustalla, vaikka sitä ei aina haluta myöntääkään.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa painottaa, että Suomen on turvattava maatalouden kannattavuus, nuorten viljelijöiden tulevaisuus ja metsien sekä turpeen merkitys huoltovarmuudelle. Hänen mielestään kotimainen ruoka ja elinvoimainen maaseutu muodostavat perustan koko yhteiskunnan kestävälle tulevaisuudelle.

Eduskunta käsitteli kuluvalla viikolla hallituksen ilmastovuosikertomusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Suomen ilmastopolitiikan on perustuttava täsmälliseen ja vertailukelpoiseen päästölaskentaan sekä suomalaista arkea kunnioittaviin, kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.

Perussuomalaiset on aina ollut suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolue. Hallitus tekee hartiavoimin työmarkkinatoimia kotimaisen kasvun eteen, ja ilmassa on merkkejä siitä, että toimet alkavat tuottaa tulosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila kehottaa hallitusta jatkamaan toimia suomalaisten syntyvyyden parantamiseksi.

Euroopan parlamentti on hylännyt Euroopan komission tekemän metsien monitorointikehystä koskevan esityksen. Sebastian Tynkkynen iloitsee päätöksestä: “Komissio ja vasemmisto saivat näpeilleen. Me emme tarvitse emmekä halua komissiota syynäämään Suomen metsiä.”

Lahjakkuus ja yksilöiden väliset lahjakkuuserot ovat olleet Suomessa lähes tabu siitä asti, kun valtio lanseerasi peruskoulun koko maahan. Monet kodit ja opettajanhuoneet ovat havainneet saman, ja tutkimustieto aiheesta kasvaa koko ajan.

Suomessa on nähty viime aikoina myönteistä kehitystä syntyvyyden suhteen, sillä syyskuun loppuun mennessä syntyi 1 300 lasta enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

Dublinissa on ollut väkivaltaisia mellakoita kahtena peräkkäisenä iltana, koska karkotettavaksi määrätyn turvapaikanhakijan epäillään raiskanneen 10-vuotiaan tytön vastaanottokeskuksessa. Poliitikot tuomitsevat mellakoinnin, mutta eivät ole valmiita antamaan kansalaisille mahdollisuutta vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan väkivallattomin ja demokraattisin keinoin.

Eduskunnan kyselytunnilla käytiin tänään pitkä keskustelu hyvinvointialueiden, soten ja rahoituslain ongelmista. Niin sosiaalidemokraatit, keskusta kuin vihreätkin vaativat hallitukselta lisää toimenpiteitä itse edellisessä hallituksessa sorvaamansa sotemallin valuvikojen korjaamiseksi. Ehdotuksia siitä, mistä rahat otetaan, sen sijaan ei kuultu.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen pitää laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Suomen hallitus kuitenkin esittää, että viranomaiset rajaavat palveluita hieman. Varha oli jo ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon, mutta nyt alue aikoo kuitenkin tarjota laajempia palveluita.

Eduskunnan päätöksellä kansalaisuuslakiin tulee jälleen uusia kiristyksiä. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella on entistä vaikeampaa. 

Onneksi Suomessa on nyt hallitus, joka on sitoutunut etenemään kohti hiilineutraalisuustavoitetta ilman, että se näillä omilla toimillaan nostaa kansalaisten elinkustannuksia tai heikentää yritysten kilpailukykyä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew.

Valtiovarainministeri Riikka Purra suitsuttaa tavan kansalaisia, jotka haluavat somessa tuoda esille havaitsemiaan mahdollisia kohteita, joihin verovarojen tärvääminen ei ole ainakaan maksajan etu: "Ongelmat pitää paljastaa kaikkien silmille, mahdollisimman raadollisesti", valtiovarainministeri vaatii.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää Tilastokeskuksen ilmoittamaa syntyvyyden nousua myönteisenä viestinä Suomelle. Hän muistuttaa kuitenkin, että alhainen syntyvyys haastaa hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä, eläkejärjestelmän rahoitusta ja työvoiman riittävyyttä.

Harmaa talous aiheuttaa Suomessa miljardiluokan loven julkiseen talouteen ja vääristää rehellistä kilpailua. Arviot verovajeesta liikkuvat useissa miljardeissa euroissa vuodessa, ja asiantuntijat arvioivat pelkästään arvonlisäveroketjusta puuttuvan yli miljardin. Tämä raha on suoraan pois hyvinvointipalveluista ja suomalaisten arjen turvasta.

Syyskuun työllisyysluvut tarjosivat kaksijakoisen kuvan Suomen työmarkkinoista. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 259 000, mikä on 32 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä oli kuitenkin hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, 2,59 miljoonaa.

Oikeusministeriön työryhmä julkaisi ehdotuksen, joka pidentää nuorisorangaistuksen enimmäiskeston kahteen vuoteen ja lisää rangaistukseen uusia sisältöjä. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri painottaa, että muutokset auttavat puuttumaan alaikäisten rikollisuuteen nopeasti ja tehokkaasti.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa nuorten hyvinvoinnin kansalliseksi kysymykseksi. Strandmanin mukaan liikkumattomuus, ylipaino ja mielenterveyden ongelmat heikentävät nuorten toimintakykyä ja uhkaavat Suomen työvoimaa, huoltovarmuutta ja tulevaisuutta.