Eduskunta ja yliopistot kokeilevat syksyllä uutta tapa ottaa kansalaiset paremmin mukaan päätöksentekoon. Kuusisataa suomalaista kootaan kansalaisparlamenttiin käsittelemään polttoaine- ja huumausainepolitiikkaa koskevia kansalaisaloitteita.
Kansalaisparlamentti on uusi osallistumisen muoto, jolla kehitetään suomalaista demokratiaa. Kansalaisparlamentti rakentuu deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian periaatteille. Puntaroivat kansalaiskeskustelut ovat yleistyneet viime vuosina nopeasti maailmalla, ja niitä on järjestetty esimerkiksi ilmastopolitiikkaan ja perusoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä.
Kansalaisparlamentin tavoitteena on tuottaa tietoon ja harkintaan pohjautuva kansalaismielipide, jonka avulla voidaan lisätä päätöksenteon ja julkisen keskustelun moniäänisyyttä ja hyväksyttävyyttä. Kansalaisparlamentin järjestävät Åbo Akademi ja Tampereen yliopisto yhdessä Sitran, eduskunnan ja Stanfordin yliopiston kanssa.
Mielipiteet valiokunnille tiedoksi
Kutsut Suomen ensimmäiseen kansalaisparlamenttiin ovat lähteneet tällä viikolla. Kansalaisparlamenttiin kutsutut on valittu satunnaisotoksella, ja kuka tahansa täysi-ikäinen Suomessa asuva voi saada kutsun.
Kansalaisparlamentissa joukko kansalaisia kokoontuu kahden päivän ajaksi kuulemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan pienryhmissä. Keskustelujen päätteeksi osallistujien mielipiteet kartoitetaan ja tulokset luovutetaan kansalaisaloitteita käsitteleville valiokunnille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Keskiviikkona eduskunnassa koettiin kummallinen hetki, kun oppositiopuolue keskusta vaati lausumaehdotuksessaan vuoden 2025 talousarviokäsittelyyn liittyvien äänestysten yhteydessä hallitusta huolehtimaan siitä, ettei EU:n lyijykieltoasetus vaaranna maanpuolustusta. Ehdotuksesta tekee omituisen se, että vaatimus on jo tällä hetkellä hallitusohjelmassa ja jopa koko eduskunnan kanta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmettelee keskustan toimintaa.
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Lue lisää
Lue lisää
