Suomalaisuuden Liiton asema eduskuntakäsittelyssä
Perussuomalaiset kansanedustajat käyttivät eduskunnassa puheenvuoroja Suomalaisuuden Liiton asemasta. Torstain täysistunnossa edustaja Juho Eerola (ps) vaati, että Suomalaisuuden Liitolle tulisi antaa vastaavan kaltainen lainsäädännöllinen asema, kuin mikä ruotsinkielisellä puolella on sallittu Svenska Finlands folktingetille.
– Laiksi tullessaan aloite merkitsisi, että Liitto muuttuisi pelkästään yksityisoikeudellisesta yhdistyksestä puolittain julkisoikeudelliseen suuntaan. Tämä ei ole mitenkään harvinaista lainsäädännössämme, Eerola toteaa.
Muita Eerolan mainitsemia esimerkkejä Folktingetin ohella ovat Väestöliito, Kriminaalihuoltoyhdistys, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Keskuskauppakamari ja kauppakamarit, Liikenneturva, Metsästäjäin keskusjärjestö, metsänhoitoyhdistykset, Raha-automaattiyhdistys, Suomen Asianajajaliitto ja Suomen Punainen Risti.
Jussi Niinistö (ps) täsmentää lakialoitteen tarkoitusta. Liitolle annettaisiin osaltaan hoidettavaksi erinäistä julkisen hallintotehtävän luonteista toimintaa, kuten suomen kielen, suomenkielisen kulttuurin, liputuskulttuurin ja perustuslaillisten kielioikeuksien vaalintaa.
– Tätä työtä Suomalaisuuden Liitto on jo pitkään tehnyt. Liiton toimintaan on jo yli sadan vuoden ajan liittynyt tavoite herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria. Liiton liepeiltä ovat alkunsa saaneet muiden muassa Suomen kulttuurirahasto ja Väestöliitto. Liitto on myös kautta historiansa puolustanut suomalaisvähemmistöjen kielellisiä oikeuksia maamme ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa, Niinistö kuvaa.
Olli Immonen korostaa omassa puheenvuorossaan Suomalaisuuden Liiton merkitystä suomalaisuusliikkeen edistäjänä.
– Suomalainen kulttuuri tulisikin nähdä nykyistä vahvemmin kansakuntaamme yhdistävänä ja koossapitävänä voimana, jota on siksi syytä edistää ja vaalia. Yhtenäisenä kansana kestämme tulevaisuuden mukanaan tuomat yhteiskunnalliset haasteet huomattavasti paremmin, hän summaa.
Reijo Tossavainen toteaa ettei hän tunne toista maata, jossa vajaan 5 prosentin kielelliset oikeudet on niin hyvin turvattu kuin meillä täällä Suomessa.
– Hyvä ajatus on kuitenkin johtanut myös ylilyönteihin. Esimerkiksi ruotsinkielisistä hakijoista pääsee yliopistoihin noin puolet mutta suomenkielisistä vain noin kolmannes. Se on hyvin merkittävä epäkohta. Toinen esimerkkini on pakkoruotsi, joka koetaan tarpeettomaksi täysin yksikielisillä alueilla. Se on jopa haitaksi, koska pakkoruotsin opiskeluun käytetty aika voitaisiin käyttää paljon hyödyllisemminkin. Nyt käsittelyssä oleva lakialoite pyrkii lisäämään kielellistä tasa-arvoa, ja se on ihan hyvä tavoite. Siksi Suomalaisuuden Liitto ry pitäisi rinnastaa Svenska Finlands folkting -järjestöön ja näin turvata Suomalaisuuden Liitolle tasapuoliset toimintamahdollisuudet.
Myös Jussi Halla-aho ja Ritva Elomaa käyttivät kannatuspuheenvuoron.
Video eduskuntakeskustelusta (Youtube):
Jussi Niinistö kirjoittaa lakialoitteesta blogissaan.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää