40 vuoden taistelu on ohi ja terroristijärjestö PKK laski aseensa – Suomen 16 000 kurdille avautui toivo paluusta kotiin

Turkin 25 vuotta sitten vangitsema Kurdistanin työväenpuolueen johtaja Abdullah Öcalan lähetti julkisuuteen 27. helmikuuta kirjeen, jonka sanoma saattoi olla odotettu mutta löi silti ällikällä kurdikansan.

Öcalan vetosi järjestönsä jäseniin:

– Kutsukaa päättäjät koolle ja tehkää ratkaisunne. Kaikkien ryhmien on laskettava aseensa ja PKK:n pitää hajottaa itse itsensä.

PKK ilmoittikin 3. maaliskuuta noudattavansa Öcalanin pyyntöä ja julisti yksipuolisen tulitauon voimaan välittömästi. Näin 40 vuotta kestänyt ja 40 000 uhria vaatinut itsenäisyystaistelu Turkissa oli päättynyt.

“Historiallinen mahdollisuus”

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoǧan kuvasi Öcalanin aloitetta “historialliseksi mahdollisuudeksi” terrorismin lopettamiseksi. Lausunto kertoo valmiudesta pyrkiä rauhanomaiseen ratkaisuun sillä ehdolla, että PKK todellakin laskee aseensa ja hajottaa organisaationsa.

Kyse on hallinnon strategiasta, jossa “kaksoisstandardien” eli sotilaallisen painostuksen ja vuoropuhelun avulla pyritään poliittiseen ratkaisuun.

Kaksijakoinen lähestymistapa on tuottanut tulosta ja heikentänyt PKK:n kannatusta ja tehnyt siten tilaa poliittiselle ratkaisulle ikiaikaiseen Turkin kurdikysymykseen. Aselevon myötä Turkin hallitseva AK-puolue voi säilyttää kannatuksensa suostumatta myönnytyksiin. Samalla puolue pitää kuitenkin diplomaattiset kanavat auki kurdiryhmiin.

Olojen vakiintuminen mahdollista

Aseellisen taistelun päättyminen Turkin ja PKK:n välillä lopettaa toteutuessaan Turkin iskut Irakissa ja parantaa poliittisia sekä taloudellisia suhteita Irakin Kurdistanin ja Turkin välillä, arvelee Deutsche Welle.

PKK:n hajoaminen parantaa todennäköisesti myös poliittista tilannetta Koillis-Syyriassa, missä Turkki ja kurdijoukot ovat taistelleet vuosia.

Suuri osa noin 40 miljoonaisesta kurdikansasta asuu Turkin alueella. Merkittäviä kurdivähemmistöjä elää myös Syyriassa, Irakissa, Iranissa ja Armeniassa. Kurdeilla on yhteinen etninen identiteetti ja enemmistö heistä on sunneja.  Kurdit ovat kamppailleet asein ja poliittisesti oman valtion perustamiseksi 1800-luvulta lähtien.