Tämä maa, tämän ”hyvinvoiva sivistysvaltio” jättää oman maansa kansalaisia heitteille. Heidät ikäänkuin sysätään pois silmistä. Sen verran jelpataan, että he pysyvät hengissä.

He ovat vanhuksia.

Tämän tasavallan hallitus markkinoi hoitotakuuta suurena saavutuksena. Se on ollut käytännössä merkitykseltään suurinpiirtein nolla.

Meillä on vanhuksia, jotka makaavat tuntitolkulla märissä vaipoissa. Meillä on vanhuksia, jotka saavat yhden lämpimän aterian päivässä. Meillä on vanhuksia, joilla ei ole mahdollisuuttaa ulkoiluun. Meillä on vanhuksia, jotka vaivutetaan lääketokkuraan.

Meillä on tällaisia vanhuksia tuhansia, ilmeisesti kymmeniä tuhansia.

Näyttää siltä, että tämä asia ei kiinnosta juuri ketään muutoin kuin juhlapuheissa. Nuo juhlapuheet eivät kuitenkaan auta vaippojen vaihdossa, lämpimän aterian saannissa, ulkoilutarpeessa ja oikeassa lääkityksessä.

Asia ei kiinnosta, koska se ei ole sitä todellisuutta, jossa esim. toimittajat elävät. Se ei ole sitä todellisuutta, jossa moni poliitikko ja virkamies elää.

Nämä heitteille jätetyt vanhukset ovat rakentaneet sen hyvinvoinnin, josta me saamme nauttia. Miksi se näiltä vanhuksilta kielletään?

Reijo Tossavainen