Valtiovarainministeri Purra kyselytunnilla: Keskustan kannattaa tarkistaa verolinjaansa eikä ehdottaa enemmän veroja

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Lehtinen pitää rangaistusten koventamista perusteltuna: “On jo ajauduttu väärälle polulle, kun kouluissa tarvitaan poliiseja”

Antikainen vaatii Koneen Säätiön toimintaa tutkittavaksi – toteutuvatko yleishyödyllisen säätiön kriteerit?

Purralta merkittävä avaus listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kokonaisuudistuksesta – Finnwatch kannattaa aloitetta lämpimästi

Valtiovarainministeri Purra Keskuskauppakamarin veropäivillä: Uusia veronkorotuksia ole enää tulossa tällä vaalikaudella

Vasemmistoliiton piirin puheenjohtajiston Esa Annala: ”kuolema persuille”

Demari tuuttasi A-studiossa niin paksua höpöä, että Purra puuskahti: “You can’t make this shit up”

”Kuolemaa persuille” lietsonut vasemmistoliiton kuntapoliitikko: ”Olen huono esimerkki siitä, miten väkivaltaretoriikka on yleistynyt ja normalisoitunut poliittisessa diskurssissa”

Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa

Antikainen: Vasemmistoliitto jälleen terroristijärjestön puolella

tulot

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä ei ole olemassa yhtä ainoaa keinoa työllisyyden nostamiseksi Suomessa. Halla-ahon mukaan kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, jossa pitäisi keskittyä poistamaan niitä tekijöitä, jotka estävät työn syntymistä ja pysymistä Suomessa sekä niitä tekijöitä, jotka tekevät työn vastaanottamisesta vähemmän kannattavaa.

Jussi Halla-ahon mukaan merkittävä työllistymisen este on se, että työn vastanottaminen ei ole kannattavaa, etenkään matalapalkka-aloilla.
&#8211; Tähän on useita syitä. Keskeinen kannustinongelma on se, että käteen jäävä raha ei välttämättä pysty kilpailemaan sosiaaliturvan kanssa. Perussuomalaisten mielestä sosiaaliturvaan ei kuitenkaan tarvitse kajota vaan ratkaisu on se, että työstä pitää tehdä entistä kannattavampaa, Halla-aho sanoi eilen perjantaina Marja Sannikan haastattelussa Ylellä.
Halla-ahon mukaan työllistymistä haittaa myös pääministeri Sanna Marinin hallituksen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka.
&#8211; Marinin hallituksen tavoite tehdä Suomesta ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaa on liian kunnianhimoinen tavoite, koska sillä ei ole edes ilmaston kannalta toivottuja vaikutuksia. Sillä politiikalla ainoastaan savustetaan vastuullista suomalaista metsä- ja muuta teollisuutta Kiinaan, Indonesiaan tai jonnekin muualle, jossa saman teollisuuden ilmastovaikutuksetkin ovat huomattavasti pahemmat.
Veronkevennykset maksavat itsensä takaisin
Halla-aho kertoi, että työn tekemisessä kannattavammaksi puhutaan verotuksen, erityisesti ansiotuloverotuksen keventämisestä sekä asumisen ja liikkumisen kustannusten laskemisesta.
Halla-aho myönsi, että verotuksen laskeminen tilapäisesti pienentää valtion ja kuntien tulokertymää. Veronkevennyksillä kuitenkin on tarkoitus synnyttää dynaamisia vaikutuksia, jotka maksavat itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä.
&#8211; Työttömyys on nimenomaan se, mikä käy kalliiksi. Sen takia täytyy kaikin keinoin edistää sitä, että yritysten kannattaa toimia ja että ihmisten kannattaa ottaa työtä vastaan.
Asumisen, liikkumisen ja ruuan hintaa laskettava
Perussuomalaisten mielestä asumisen, liikkumisen ja ruuan hintaa pitää madaltaa, jotta samalla lisätään työn vastaanottamisen kannustavuutta ja jotta voidaan samalla parantaa yritysten toimintaedellytyksiä.
Suomen pitää myös lakata leikkimästä globaalia sosiaalitoimistoa.
&#8211; Pitää lopettaa veronmaksajien rahojen kippaaminen sellaisiin mustiin aukkoihin, kuten esimerkiksi maahanmuuttoon ja kehitysyhteistyöhön. Ne eivät liity valtion ja kuntien ydintehtäviin. Tällaiset menokohteet kuitenkin rahoitetaan verottamalla suomalaista työtä ja yrittämistä, Halla-aho sanoi.
Merkittäviä säästöjä rakenteellisista ongelmista, kuten heikkotasoisesta maahanmuutosta, voidaan Halla-ahon mukaan saavuttaa vain sillä, että heikkotasoista maahanmuuttoa vähennetään maahanmuuttopolitiikan keinoilla.
&#8211; Maahanmuuton kustannuksia ei voi leikata tehokkaasti niin, että esimerkiksi otetaan pois tänä vuonna ja ensi vuonna maahanmuuttoon käytettävät rahat. Sen sijaan pitää poistaa ne syyt, jotka aiheuttavat järkyttäviä kustannuksia Suomelle.
Kielteisen päätöksen saaneet säilöön
Perussuomalainen linja on se, että kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet palautetaan takaisin niihin maihi, joista he ovat tulleetkin. Eräät lähtömaat eivät kuitenkaan ota vastaan palautettavia turvapaikanhakijoita.
Kaikki maat silti ottavat vastaan vapaaehtoisesti palaavia kansalaisiaan. Halla-aho korostaa, että tämän vuoksi Suomenkin tulee luoda tehokkaita kannustimia sille, että kielteisen päätöksen saaneet haluavat palata kotimaihinsa.
Tehokkaana keinona Halla-aho nostaa jälleen esille säilöönoton.
&#8211; Suomi houkuttelee turvapaikanhakijoita juuri sillä, että olipa päätös myönteinen tai kielteinen, niin käytännössä tänne voi jäädä loppuelämäkseen elätettäväksi. Tämä dynamiikka täytyy pystyä murtamaan.
Säilöönotto tietysti maksaa. Halla-aho näkee kuitenkin kielteisen päätöksen saaneiden säilöönottamisen investointina.
&#8211; Se maksaa nopeasti itsensä takaisin. Tarkoitushan ei ole säilöä ulkomaalaisia tänne, vaan tarkoitus on poistaa houkutin tulla Suomeen.
&nbsp;

Halla-aho: Työttömyys käy kalliiksi – ”Täytyy kaikin keinoin edistää sitä, että yritysten kannattaa toimia ja että ihmisten kannattaa ottaa työtä vastaan”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen kysyy jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo helpottaa nuorten kesätyötilannetta.

Jussi Wihonen kysyi samaa aiemmassa kirjallisessa kysymyksessään vuoden alussa, mutta selvää on, että koronaepidemian vuoksi tilanne on muuttunut radikaalisti.
Aiempaan kysymykseen vastannut työministeri Tuula Haatainen neuvoi tuolloin vastauksessaan nuoria työnvälityspalveluiden pariin ja neuvoi nuoria käyttämään henkilökohtaisia kontakteja kesätyöpaikkojen saannissa.
Suhteistakaan ei ole nyt hyötyä
Koronaepidemian vaikutukset työllisyyteen ovat olleet kovia. Monilta nuorilta on mennyt jo sovittu kesätyöpaikka alta, kun epidemia ja sen rajoitukset ovat iskeneet esimerkiksi ravintola- ja matkailualalla, jotka ovat iso nuorten kausityöntekijöiden työllistäjä.
&#8211; Korona on vaikeuttanut yritysten toimintaa ja niillä ei ole yksinkertaisesti resursseja palkata kesäntyöntekijöitä. Sama tilanne on myös monilla kunnilla. Ministeri Haataisen mainostamien oikeiden suhteiden käytöllä ei koronatilanteessa ole samaa hyötyä, Wihonen sanoo.
Opiskelijoille tärkeitä tuloja
Kesätyön menetys on iso isku erityisesti korkeakouluopiskelijoille, joista iso osa rahoittaa kesätyötuloillaan seuraavan vuoden elämisen.
&#8211; Nyt monelta jäävät tulot saamatta ja he joutuvat nostamaan opintotukea ja/tai -lainaa myös kesäkuukausilta, mikä on pois tulevilta opintovuosilta. Monille nuorimmillekin kesätyön menetys on paha paikka ja monelta jää arvokasta työkokemusta saamatta.
Tukea työnsä mennettäneille
Vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksessä hallitus on linjannut julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan yhteensä 60 miljoonan euron lisäystä, josta 45 miljoonaa euroa käytettäväksi mm. alkuvaiheen valmennuksiin, työvoimakoulutuksiin alle 25-vuotiaille, kesätyöpaikkojen lisäämiseen sekä palveluiden hankintaan nuorille.
Wihonen tiedustelee, miten nuorten kesätyöpaikkoja aiotaan lisätä ja onko hallituksella suunnitelmissa tukea esimerkiksi kuntia palkkaamaan nuoria kesätöihin. Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten kesätyönsä menettäneitä opiskelijoita aiotaan tukea.

Wihonen: Mistä kesätöitä nuorille?

Hallitus on, presidentin ja opposition kannustuksesta, viimein ryhtynyt tarpeellisiin toimiin koronaepidemian hillitsemiseksi. Rajoitustoimilla on kuitenkin taloudelliset vaikutuksensa, ja riskinä konkursseja, massatyöttömyyttä ja syvä lama juuri nyt, varoittavat perussuomalaisten kansanedustajat Lulu Ranne ja Sakari Puisto.
&#8211; Näiden seurausten torjuminen vaatisi merkittäviä ja kiireellisiä toimia. Hallitus on luvannut yrityksille maksulykkäyksiä, Finnveran takauksia sekä Business Finlandin ja ely-keskusten avustuksia. Nämä toimet ovat välttämättömiä, mutta yksin riittämättömiä, Lulu Ranne ja Sakari Puisto toteavat.
Myyntiä ei voi korvata velalla
Kaksikon mielestä hallituksen pitäisi nyt ymmärtää kaksi perusasiaa yritystaloudesta. Ensiksi menetettyä myyntiä ei voi korvata maksulykkäyksillä tai velalla. Pienillä katteilla toimivien pk-yritysten pakollisten maksujen lykkääminen siirtää ongelmat muutaman kuukauden päähän.
&#8211; Sama koskee velan ottamista kassakriisin välttämiseksi, jos tulovirta ei normaalistikaan riittäisi lisävelan hoitoon. Moni yrittäjä ei voi ottaa lisävelkaa tilanteessa, jossa kassavirta on pysähtynyt kuin seinään ja näkyvyys tulevaisuuden tilanteeseen on heikkoa.
&#8211; Toiseksi menetettyä myyntiä ei voi korvata avustuksella, jos avustus pitää käyttää muuhun kuin yrityksen perustoimintaan ja -tarpeisiin. Esimerkiksi Business Finlandin ja ely-keskusten uudet kehittämisavustukset kattavat 80 % yrityksen uusista kehittämismenoista – saadakseen 100 euroa pitää käyttää 125 euroa. Yhtään rästiä ei näillä avustuksilla makseta, perussuomalaisten kansanedustajat muistuttavat.
Yritysten velat kaatuvat pankeille
Markkinatalouteen kuuluu yrittäjäriski. Hallituksen koronatoimien viedessä asiakkaat ja myynnin, kyse ei kuitenkaan ole markkinavoimista, vaan poikkeustoimien aiheuttamasta tilanteesta. Siksi tarvitaan yhteiskunnan suoraa tukea juuri nyt vaikeaan väliaikaiseen tilanteeseen.
&#8211; Julkisuudessa lentää ehdotuksia eri yksittäisten kuluerien kuten sivukulujen tai vuokrien helpotuksista tai lykkäyksistä. Nämä ovat ansiokkaita ehdotuksia, mutta kuitenkin loppujen lopuksi näpertelyä, kun yritysten myynnistä on kadonnut valtaosa tai kaikki.
&#8211; Yritysten ja yrittäjien velat kaatuvat pankeille, jotka sitten kyllä pelastetaan suurella rahalla, kun yrittäjät ja talous ovat jo nurin. 1990-luvun laman tapaan valtava joukko yrittäjiä hylättäisiin yhteiskunnan ulkopuolelle. Tätä virhettä ei saa tehdä toista kertaa, Ranne ja Puisto painottavat.
Menetyksiä paikattava selvällä rahalla
Perussuomalaisten mielestä näin ei saa käydä hallituksen kokemattomuuden tai minkään ideologisuuden vuoksi. Tuki vain pitää saada kohdistettua mahdollisimman tehokkaasti normaaleille, toimintakykyisille yrityksille ja lomautusten uhan alla oleville työntekijöille.
&#8211; Pk-yrityksille tulee kompensoida hallituksen rajoitustoimien aikaista myynnin menetystä selvällä rahalla. Yritykset ja lomautettavat työntekijät ovat pitkälti samassa veneessä. Jos firmat lähtee alta, menee työpaikatkin ja lopulta merkittävä siivu julkisen talouden rahoituspohjasta.
&#8211; Lisäksi kaatuneet yrittäjät pitää saada takaisin riviin, muuten yhteiskunnan toipuminen on vaikeaa. Henkilökohtainen, loppuveloista vapauttava konkurssi on vihdoinkin toteutettava! Ilman näitä toimia on riski, että koronan torjumisen seurauksena on poikkeuksellisen vakava ja syvä lama, Ranne ja Puisto varoittavat.

PS-kansanedustajat Puisto ja Ranne: Nopeita tukitoimia yritysten ja lomautettavien työntekijöiden tilanteeseen

Hallitus on luvannut nostaa valtionosuuksia entiselle tasolle eli ennen edellisen hallituksen tekemiä indeksileikkauksia. Kunnille on luvattu ensi vuodelle yli miljardi euroa tukea. Todellisuudessa luvattu summa ei tule mitenkään riittämään, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela. 

&#8211; Valitettavasti nämä rahamäärät eivät tule riittämään, varsinkaan siksi, kun todellinen valtionosuuksien kasvu ei merkitse lähimainkaan puhdasta tulonlisäystä. Suurta osaa tulojen kasvua pienentää jonkin muun tulon vähennys tai kustannusten kasvu. Yli miljardi muuttuu merkittävästi pienemmäksi, mikä tulee vaikuttamaan kuntien talouteen myös 2020, huomauttaa Jari Koskela.
”Miten lupaus lunastetaan?”
Pääministeri Antti Rinteen lupaus eduskunnan välikeskustelussa (1.10.) siitä, ettei Suomeen tule ensi vuonna yhtään kriisikuntaa, herättää kysymyksiä.
&#8211; Maaseudun tulevaisuudessa (13.9.) pääministeri lupaa, että nyt tarvitaan uudenlaista aluepolitiikkaa, jolla tuetaan ja kehitetään kunkin alueen vahvuuksia sekä kasvun edellytyksiä hallituksen päätöksillä. Rinne kertoo, että hallitus ei jaa Suomea voittajiin ja häviäjiin, mutta juuri näin uhkaa käydä.
&#8211; Rinne lupaa helpottaa ja parantaa myös ihmisten arkea. Herää kysymys, miten lupaus lunastetaan, riittääkö pään pantiksi laittaminen, epäilen.
Haasteet kunnille lähes ylivoimaisia
Valtionhallintoa toivotaan hajautettavaksi maakuntiin. Kuntien elinvoimaisuus on ratkaisevaa myös yritysten työpaikkojen lisääntymisen ja synnyn suhteen.
&#8211; Jos ajattelemme palveluverkon, kouluverkon, terveydenhuollon tai vanhustenhoidon ylläpitämistä lain edellyttämällä tavalla, näyttääkin siltä, että monissa kunnissa tullaan jossain vaiheessa sellaiseen pisteeseen, että haasteet ovat liian suuria &#8211; jopa ylivoimaisia, Koskela sanoo.
&#8211; Hallituksen on myönnettävä, että jos ja kun kunnat voivat pahoin, niin Suomi voi pahoin. Jos maaseutu unohdetaan ja se kuolee, niin silloin Suomen käy huonosti. Väistämättä on tehtävissä johtopäätös, ettei koko Suomi tule hallituksen keinoilla pysymään asuttuna ja elinvoimaisena.

Koskela: Hallitus jakaa Suomen voittajiin ja häviäjiin