Ruotsalaistutkimuksen mukaan työluvista on tullut kauppatavaraa, jota ostetaan ja myydään. Monien työperäisten maahanmuuttajien todellisena tavoitteena on keplotella itselleen pysyvä oleskelulupa, minkä jälkeen työnteon voikin jo lopettaa.  Lue lisää >

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtajan tehtäviin palannut edellisen kauden puoluesihteeri Simo Grönroos ihmettelee punavihreiden fanaatikkojen yksisilmäistä kieltäytymistä faktojen näkemisestä, joka hänestä muistuttaa ihmeen paljon 70-luvun taistolaiskommunistien tapaa ajatella ja toimia.  Lue lisää >

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salminen osallistui tutkijavieraana Vapaus valita toisin -yhdistyksen järjestämään maahanmuuttoa käsittelevään keskustelutilaisuuteen ”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?” Tutkijavieraiden parissa vallitsi yksimielisyys muun muassa siitä, ettei korkeakoulutettujen ja hyväpalkkaisten maahanmuuttajien houkutteleminen Suomeen onnistu helposti.  Lue lisää >

Tanska jatkaa edelleen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkansa kiristämistä. Maan parlamentti, kansankäräjät, hyväksyi tänään torstaina lain, jonka nojalla turvapaikan­hakijat voidaan lennättää EU-alueen ulkopuolisiin keskuksiin odottamaan hakemuksensa käsittelyä. Perussuomalaisten Riikka Purra toivoo Suomen seuraavan pikaisesti Tanskan esimerkkiä.  Lue lisää >

Helsingin Sanomat viittasi tänään julkaistussa artikkelissaan Suomen Perustan vuonna 2018 julkaistuun raporttiin ”Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?”. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen esittää ajatuspajan sivuilla kriittisiä kommentteja HS:n artikkeliin, josta muun muassa oli jätetty pois olennaisia taustatietoja.  Lue lisää >

Maahanmuutosta aiheutuu vuositasolla Espoon kuntatalouteen käsittämättömän suuri rahoitusvaje, yhteensä jopa 118 072 099 euroa. Summa on niin suuri, että tulevaisuudessa Espoolla on väistämättä edessään joko kunnallisveroasteen nostaminen, lisävelka tai sitten kaupungin peruspalveluja on pakko alkaa leikata.  Lue lisää >

Väestön kasvattaminen maahanmuutolla ei vahvista kunnan veropohjaa, sillä maahanmuuttajat yleensä maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, jolloin heidän panoksensa yhteisen kakun kasvattamiseen jää vaatimattomaksi. Tampereella asuvista maahanmuuttajataustaisista henkilöistä vain joka toinen käy töissä, ja moni heistä elää tulonsiirtojen varassa.  Lue lisää >

Suomen Perustan tänään julkaisema interaktiivinen nettikartta paljastaa, että maahanmuutto on valtava rasite myös Vantaan kuntataloudelle.  Lue lisää >

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra toteaa, että haitallisen maahanmuuton kärsijöiksi ovat jäämässä paitsi lapset ja nuoret, ensisijaisesti myös kaikki ne, jotka eivät kykene maksamaan vapaiden markkinoiden ylihintaisia vuokria tai ostamaan asuntoa.  Lue lisää >

Osoitteesta kuntaluvut.fi jokainen voi etsiä oman kotikuntansa osalta tärkeimmät perustiedot maahanmuuton kustannuksista, eli tilastotiedot saaduista sosiaalietuuksista, työllisyydestä, palkka- ja yrittäjätuloista, koulutusasteesta ja maksetuista kunnallisveroista verrattuna kantaväestöön.  Lue lisää >

Tanskan etiopialaistaustainen maahanmuuttoministeri vaatii, että jatkossa maahanmuuttajien rikos- ja työttömyystilastot pitää eritellä tarkemmin. Ministerin mukaan tietyistä maista tulevat aiheuttavat selvästi enemmän ongelmia kuin toisista. Pelkkä jako EU- tai länsimaihin ja muihin maihin ei riitä, vaan poliittisen päätöksenteon tueksi tarvitaan tarkempaa tietoa.  Lue lisää >

Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkistamien tutkimustulosten mukaan myös työperäinen maahanmuutto on kallista kuntataloudelle. Eräs syy on siinä, että matalapalkka-aloille työllistyvät maahanmuuttajat eivät tosiasiassa tule toimeen palkallaan, jolloin osa palkanmaksusta ulkoistetaan Kelalle eli veronmaksajille. Perussuomalaiset haluavat torjua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa tosiasiassa veronmaksaja maksaa palkat.  Lue lisää >

Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimuksesta selviää muun muassa, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kantaväestössä. Maahanmuuttajat myös maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, vaikka he käyttävät samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin. Tuloksena kuntiin syntyy rahoitusvaje, jota voi korjata ainoastaan menoleikkauksilla, kunnallisveron korotuksella tai lisävelalla.  Lue lisää >