Maaliskuu 2022 oli ensimmäinen kokonainen kuukausi, joka on vietetty Venäjän sotatoimissa Ukrainaa vastaan. Tämän kriisin keskellä talous oireilee. Eduskunnan toimintaa katsoessa kaikki vaikuttaisi olevan erinomaisella tolalla. Tarkastellaan asiaa eduskunnan talousvaliokunnan toiminnan osalta.  Lue lisää >

Suomen ja Ruotsin suurimmat turvallisuushaasteet liittyvät Venäjän laaja-alaisiin vaikuttamistoimiin sekä laittomaan tiedusteluun. Kummassakin maassa käytävä Nato-keskustelu ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen aika todennäköisesti lisäävät Venäjän aktiivisuutta.  Lue lisää >

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne on tehnyt kirjallisen kysymyksen pienydinvoiman käyttöönoton nopeuttamisesta Suomen huoltovarmuuden parantamiseksi ja Venäjä-riippuvuuden lopettamiseksi tuontisähkön osalta.  Lue lisää >

Perussuomalaiset hiillosti eduskunnan kyselytunnilla hallitusta siitä, että samaan aikaan kun hallitus ei suostu tinkimään kehitysavusta ja maailman kunnianhimoisimmista ilmastotavoitteistaan, se ei kohdenna riittäviä toimia suomalaisten taloudellisen pärjäämisen tukemiseen.  Lue lisää >

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut suunnatonta inhimillistä kärsimystä ja suurimman pakolaisaallon Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Sotaan pakoon lähteneet tarvitsevat turvaa ja apua. Se voi tarkoittaa suomalaisillekin miljardien lisämenoja.  Lue lisää >

Kaasuputkikonsulttina toimineen ex-liittokanslerin suosio on pohjamudissa. Saksalaisten enemmistö toivoo hänelle kaikkea mahdollista pahaa, kuten potkuja demaripuolueesta ja eläkkeen leikkaamista. Jopa syyttäjäviranomaiset tutkivat hänen toimintaansa. Suomessa kaasuputkikonsultit saavat olla kaikessa rauhassa.  Lue lisää >

Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen ovat ryhtyneet keräämään muiden kansanedustajien allekirjoituksia lakialoitteeseensa, jossa esitetään ehdollisuutta Suomen kaksoiskansalaisuudelle siten, että myös toisen valtion on tunnustettava Suomen kansalaisuus.  Lue lisää >

Miljoonat ukrainalaiset pakenevat henkensä kaupalla sodan jaloista turvaan muualle Eurooppaan. Mieluiten he Expressenin mukaan jäisivät mahdollisimman lähelle omaa kotimaataan. On myöskin heitä, jotka eivät halua ”toiseen sotaa käyvään maahan”.  Lue lisää >

Helmikuun aikana länsieurooppalaiset johtajat yrittivät neuvotella Venäjän kanssa Ukrainan tilanteesta. Venäjä vaati mahdottomia kasaten samaan aikaan sotavoimaa Ukrainan rajalle. Lännen mielestä diplomatiaa ei sopinut kuitenkaan sysätä syrjään. Entiset Varsovan liiton maat kertoivat Venäjän arvattavista aikeista, mutta näitä maita ei vain kuunneltu.  Lue lisää >

Mediatietojen mukaan EU suunnittelee jo seuraavaa elvytyspakettia – tällä kertaa Ukrainan sodan aiheuttamien ongelmien vuoksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyy, kuinka uskottavaa on, että EU:n pitäisi uudella velka- ja ehkä jopa avustuspaketilla reagoida asioihin ylikansallisesti sen sijaan, että maat tekevät omia kansallisia toimenpiteitään.  Lue lisää >

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen monenlaiset seuraukset ravisuttavat myös EU:n ja Suomen energiapolitiikkaa ja horjuttavat huoltovarmuutta. Moni Euroopan maa, Saksa etunenässä, on erittäin riippuvainen venäläisestä energiasta.  Lue lisää >

Saksan hallitus on hyväksynyt Strela-ilmatorjuntaohjusten lähettämisen Ukrainaan. Asiassa on vain yksi pieni mutta: ainakin kolmasosa DDR:n aikaisista ohjuksista on täysin käyttökelvottomia. Homeisissa varastoissa kymmeniä vuosia lojuneet ohjukset joudutaan tarkastamaan ennen Ukrainaan lähettämistä.  Lue lisää >

Sisäministeriö julkaisi viime torstaina selvityksen, jossa ehdotettiin ulkomaalaislakiin, vastaanottolakiin ja rajavartiolakiin muutoksia, joista olisi hyötyä hybridivaikuttamiseen vastaamisessa ja tilanteen hallinnassa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kehottaa hallitusta tekemään lakimuutokset välittömästi.  Lue lisää >