Suomen pääministeri Sanna Marin on matkustanut loppuviikoksi Yhdysvaltoihin osallistuakseen maailman mahtihenkilöiden harvalukuisessa joukossa huippusalaiseen Bilderberg-tapaamiseen. Pääministeri tiedotti reissusta ensin Instagram-tilillään, mutta ei avannut tarkemmin matkan tarkoitusta tai syytä. Marin ei myöskään maininnut, keitä henkilöitä hänen on tarkoitus tavata. Bilderberg-kokoustamiseen Marin sai kuitenkin sopivasti tukea Yleisradiolta, joka tapojensa mukaisesti kiirehti julkaisemaan kritiikittömän ja intoa hehkuvan ylistysartikkelin....  Lue lisää >

Puheenjohtaja Riikka Purra otti kantaa Suomen turvallisuuspolitiikkaan, inflaatioon, Euroopan unioniin ja arvopolitiikkaan perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa Hämeenlinnassa. Suomen Uutiset julkaisee puheen kokonaisuudessaan.  Lue lisää >

Valtamedia kärsii pätevien toimittajien puutteesta. Jotain outoa on tapahtumassa, kun paikka kansakunnan kaapin päällä ei kiinnosta nuorisoa. Meneillään olevalla arvojen muutoksella saattaa olla myös näkyviä poliittisia seurauksia.  Lue lisää >

Katujengien toimintarepertuaariin kuuluvat esimerkiksi väkivaltaisen rap-kulttuurin ihannointi, ryöstely ja uhkailu, huumeiden myynti, aseet ja muunlainen väkivalta. – Jengit, kuten moni muukin rikollisuus nykyään, ovat pitkälti maahanmuuton seurauksia. Niin kauan kuin tätä ei hyväksytä ja olla valmiita korjaamaan, tilanne pahenee, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.  Lue lisää >

Valtio jakoi medialle viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa – ja jatkoa saattaa olla luvassa. Demariministeri Timo Harakka junttaa kulisseissa pysyvää valtiontukea mediayrityksille. Jokainen miettiköön tykönään, miten valtiontuki vaikuttaa tai on jo vaikuttanut valtamedian toimintaan.  Lue lisää >

Perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen uusi puheenjohtaja on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana vuoden 2019 vaaleissa ollut Virén on hyvin huolissaan Suomen talouden kasvunäkymistä.  Lue lisää >

Todelliseen, kuviteltuun tai tekaistuun sorretuksi tai loukatuksi tulleen asemaan joutuminen on 2020-luvulla varma tapa ylittää median uutiskynnys. Uhrikokemukset ja tunteelliset kertomukset kaltoinkohtelusta herättävät vilkasta keskustelua ja myötätunnon hakemiseen tyypillisesti vastataan. Yhdysvaltalainen kirjailija ja teologi Peter Leithart esittää, että olemme kulttuurisesti siirtyneet meritokratiasta niin sanotun viktimokratian aikaan.  Lue lisää >

Uusia hyvinvointialueita valmistelemassa olleet puolueryhmät ovat viimeistään syksystä asti neuvotelleet itselleen uutta alueiden kautta johdettavaa puoluetukea. Summat ovat useita tuhansia euroja valtuutettua kohden.  Lue lisää >

Huoli ilmaston tilasta on johtanut ahdistukseen, jonka perimmäinen syy lienee suurimmalla osalle tuskissaan huokailevistakin epäselvä. Kyse ei ole ilmaston, vaan yhteiskunnan ongelmasta. Mediakin tienaa sillä.  Lue lisää >

Venäläinen Russia Today tv-kanava ja sen menestys somessa hämmentävät saksalaisia. Asiantuntija pitää kanavaa yrityksenä vaikuttaa vaalitulokseen ja kadunmies tervetulleena vaihtoehtona valtamedialle.  Lue lisää >

Vihreän sisäministerin perussuomalaisten puheenjohtajaan kohdistamaa viestintää voi pitää vihapuheena. Kontekstissaan purkauksen voi nähdä ristiriitaisena, sillä kaikista puolueista kenties juuri vihreät on tähän saakka pitänyt eniten esillä vihapuheen vastustamista.  Lue lisää >

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä sanoi tänään tuumaustunnilla, että jo paketin nimi johtaa harhaan. – Elvytyspaketti on väärä sana kuvaamaan kokonaisuutta. Todellisuudessa kyse on kiristyspaketista. Paketti ei edes liity koronaan, vaan korona on pelkkä tekosyy jo ennen epidemiaa olemassa olleiden huonon taloudenpidon aiheuttamien ongelmien korjaamiselle Etelä-Euroopan maissa muiden, esimerkiksi suomalaisten, rahalla.  Lue lisää >

Viime viikolla päättyneen kehysriihiveivauksen jälkeen Sanna Marinin (sd) johtama hallitus ilmoitti työperäisen maahanmuuton lisäämisen ohella vaativansa myös huomattavasti lisää opiskelijamaahanmuuttoa. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään jopa kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.  Lue lisää >