Euroopan komissio ja Etelä-Euroopan maat käyttivät täysimääräisesti hyväkseen koronapandemian käyttämää poikkeustilannetta ajamalla läpi EU:ssa 750 miljardin euron yhteisvelkapaketin, josta 390 miljardia oli suoria rahalahjoja pääosin Italialle, Ranskalle ja muille Etelä-Euroopan maille, perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kirjoittaa blogissaan.  Lue lisää >

Perussuomalaisilla on käytännönläheinen ote energia- ja ilmastopolitiikkaan. – Me kannamme vastuuta, mutta järkevästi ja suomalaisten etu edellä. Me haluamme vähentää päästöjä, huolehtia ympäristöstä ja suojella luontoa. Me haluamme, että Suomi on omavarainen ja huoltovarmuus huipussaan. Perussuomalaisten tavoitteena on, että näihin päästään suomalaisten vyötä kiristämättä ja yrittäjiä ja teollisuutta kurittamatta, painotti kansanedustaja Lulu Ranne esitellessään pohjaa...  Lue lisää >

Pakotteiden eristämä Venäjä etsii uusia kumppaneita Arktisen alueen energiavarojen hyödyntämiseksi, kirjoittaa Barents Observer. Vanhojen kumppanien väistyessä tilalle ovat tulossa Aasian jätit Kiina ja Intia. Presidentti Putinin mukaan pohjoisten hankkeiden viivästyminen ei ole mahdollista.  Lue lisää >

Ruotsin koko väestöstä oli viime vuoden lopussa runsas kolmannes ulkomaalaistaustaisia. Lapsista jo lähes kaksi kolmasosaa on ulkomaalaistaustaisia. Maan väestörakenne on voimakkaassa muutoksessa.  Lue lisää >

Eurooppa on avannut rajansa Venäjän hyökkäystä pakeneville. Miljoonien ihmisten saapuminen asettaa valtiot vaikeiden päätösten eteen, mutta Eurooppa majoittaa omat pakolaisensa. Sitten valtioiden ja kansalaisten kantokyvyn rajat alkavatkin tulla vastaan.  Lue lisää >

Venäjä voisi teoriassa sulkea itsensä muun maailman ulkopuolelle katkaisemalla yhteydet internetiin maan rajojen ulkopuolelle. Internetin korvaisi Runet, joka sisältäisi kaiken sen informaation, jonka valtion johto katsoo kansalle tarpeelliseksi. Todennäköisimmin Venäjän johdon on kuitenkin tyytyminen raakaan sensuuriin ja siinä Kiina näyttää tietä.  Lue lisää >

Ottawan rekkamielenosoitus on purettu ja syytteitä ropisee. Ottawan pormestari haluaa laittaa pois hinatut rekat pakkohuutokauppaan. Poliisipäällikkö uhoaa, että kaikki mielenosoitukseen osallistuneet tullaan jäljittämään ja asettamaan vastuuseen. Kriitikot ovat verranneet Trudeaun toimintaa Romanian ex-diktaattori Ceaușescuun ja Kiinan sosiaalisen pisteytyksen järjestelmään. Keskiviikkona starttaa USA:n rekkakulkue.  Lue lisää >

Kiinan lompsa lävähtää helposti auki, kun kyse on Uudesta Silkkitiestä. Helppo raha on jo sokaissut monen päättäjän pään. Jos velallisen maksut jäävät rästiin, muuttuu Kiinan ääni kellossa ja veljestä tuleekin veljenpoika.  Lue lisää >

Perussuomalaista löytyy paljon ja monenlaista ympäristöosaamista – akateemista, taloudellista ja teknistä. Suomen Uutiset esittelee neljä ympäristöasioista innostunutta konservatiivia: biologin, pääomasijoittajan, insinöörin ja fyysikon.  Lue lisää >

EU:n puheenjohtajamaana vuoden alusta toiminut Ranska haluaa EU:n toimivan yhdessä Kiinaa vastaan Kiinan Liettua-toimien vuoksi. Kiina on hyllyttänyt Liettuan kaupan ja se haittaa tuotantoketjujen vuoksi muitakin EU-maita. Saksan uuden hallituksen kanta Kiinan kiusaamiseen on epäselvempi.  Lue lisää >

Kauko-idän politiikkaan ja diplomatiaan keskittynyt lehtori Casper Wits kirjoittaa Politicossa EU:n ongelmallisesta ja riippuvasta suhteesta Kiinaan. EU katselee ja joutuu sietämään Kiinan toimia esimerkiksi Hongkongin demokratian eliminoinnissa ja Liettuan kohtelussa. Tämä johtuu siitä, että EU on tullut riippuvaiseksi Kiinan kaupasta. Kiina puolestaan käyttää asemaansa häikäilemättömästi hyväkseen.  Lue lisää >

Muutamissa eurooppalaisissa yhtiöissä on ilmennyt tuotantohäiriöitä sen vuoksi, että tuotantoketju on katkennut Liettuan ja Kiinan välillä, Politico kertoo. EU:n globalisaation edistämisestä nauttiva kauppaan keskittyvä strategia on haavoittuvainen autoritaaristen valtakuntien edessä. Liettuan ja Kiinan välinen diplomaattisen kiistan tulee toimia herätyskellona. Ongelmia muodostuu, jos EU-maat eivät tanssi Kiinan pillin mukaan.  Lue lisää >

Viime vuonna Ruotsissa surmattiin 47 ihmistä 366 eri ammuskelussa. Surmista puolet tapahtui Tukholmassa. Tänä vuonna mennään valitettavasti noidenkin lukujen ylitse. Balkanin sodista peräisin olevat aseet alkavat olla vähissä pimeillä markkinoilla ja nyt turvaudutaankin yhä useammin luotiaseiksi sorvattuihin startti- ja kaasupistooleihin.  Lue lisää >