Eduskunnassa keskusteltiin tänään vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne totesi kaikkien tietävän, ettei Suomen raunioina olevaa taloutta ja suomalaisten hyvinvointia ja tulevaisuutta pelasteta yhdellä vaihtoehtobudjetilla, mutta operaatio Suomen talouden pelastamiseksi on aloitettava välittömästi.  Lue lisää >

Ukrainan auttamista lukuun ottamatta perussuomalaiset esittää kehitysapumenojen leikkaamista noin puoleen, mistä kertyisi säästöjä 640 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset esittää lisäksi Suomen pakolaiskiintiön nollaamista ja huomattavia leikkauksia kotouttamis- ja vastaanottomenoihin.  Lue lisää >

Perussuomalaiset haluaa turvata suomalaisten arjen sujuvuuden ja kansalaisten palvelut. – Haluamme, että Suomi on hyvä ja turvallinen maa tehdä töitä, yrittää ja saada tarvittaessa hoivaa ja tukea. PS julkaisi tänään vaihtoehtobudjettinsa.  Lue lisää >

Eduskunnassa keskusteltiin kuluvan vuoden lisätalousarviosta ja Suomen taloustilanteesta. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri totesi puheenvuorossaan Suomen elävän yli varojensa. EVA:n tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta tasapainottaisi julkista taloutta perussuomalaisten esittämin keinoin.  Lue lisää >

Kevään eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi on nousemassa julkisen talouden tasapainottaminen. Perussuomalaisten talouspolitiikan kantava linja, eli asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja leikkaaminen toissijaisista menoista, saa nyt myös tutkimusperusteisesti tukea kansan enemmistöltä.  Lue lisää >

Kansainvälinen apu ei aina osu kohteeseensa, ja talousnäkymien synkistyessä kuuluu kyseenalaistaviakin ääniä. Ruotsin uusi hallitus leikkaa kehitysapua ja lähestyy koko ongelmakenttää muuttamalla näkökulmaa. Kehitysavusta pitää olla hyötyä myös sen antajalle.  Lue lisää >

Ruotsin ensi vuoden tulo- ja menoarvio näyttää suuntaa koko vaalikaudelle. Oman kansan elinehtoja parannetaan ja muuta tehdään mahdollisuuksien mukaan. Talousarviota luonnehditaan ylimenokauden budjetiksi ja isompien uudistusten aika voi olla jo keväällä.  Lue lisää >

Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan hallituksen rahankäytöstä. – Suomi tukee rahallisesti jopa sellaisia Afrikan maita, jotka avoimesti kehuvat tukevansa Venäjää, Reijonen paheksuu.  Lue lisää >

Perussuomalaisten uudessa kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitetään vakaviin rikoksiin syyllistyneiden karkottamista sekä ulkomaalaisten vankien siirtoa suomalaisista vankiloista kotimaidensa vankiloihin. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri korostaa, että Suomeen ei kenenkään tarvitse tulla rötöstelemään. – Jos ulkomailta tulee tänne, niin sitten on elettävä yhteiskunnan tapojen mukaisesti, Meri sanoi eilen Alfa-TV:lla.  Lue lisää >

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kiittelee Ruotsin porvaripuolueiden ja ruotsidemokraattien sopimaa yhteistyösopimusta, jonka pohjalta Ruotsia hallitaan seuraavat neljä vuotta. Perussuomalaisten sisarpuolueen ruotsidemokraattien kädenjälki näkyy erityisesti Ruotsin uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikassa.  Lue lisää >

Valtiovelan korot kasvavat ja eduskuntavaalien alla puolueet ovat vihjailleet menoleikkauksista. Eilisessä Ylen A-Talkissa konkretiaa leikkauksiin ei kuitenkaan kansanedustajilta kuultu perussuomalaisten Ville Taviota lukuun ottamatta. Vasemmistoliiton Jussi Saramon mielestä mitään leikkauksia ei edes tarvitse tehdä, jos vain verotus pidetään nykyisellä tasolla. Tavio huomautti, että vaikka Suomessa on jo nyt yksi maailman korkeimmista veroasteista, sen vastineeksi ei...  Lue lisää >

Perussuomalaiset tyrmää kansallisen energia- ja ilmastostrategian haitallisena Suomen kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas huomautti puolueen ryhmäpuheenvuorossa, että hallitus tunnustaa ohjelman heikentävän ostovoimaa ja heikentävän työllisyyttä.  Lue lisää >

Länsimaiden rahoittamaa avustusohjelmaa syytetään siitä, että keinolannoitteiden tuominen Afrikkaan on kasvattanut velkataakkaa ja lisännyt ympäristöriskejä muun muassa happamoittamalla maaperää. Viljelijöiden tulot eivät ole kasvaneet, mutta Afrikasta on tullut nouseva markkina-alue monikansallisille keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistajille.  Lue lisää >