Tagi: kehitysapu

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA

Perussuomalaiset on jättänyt ulkoasiainvaliokunnassa vastalauseen kehityspolitiikan ylivaalikautiseen selontekoon. Perussuomalaisten mielestä selonteko on lähinnä laaja luettelo kehitysapuun jo vuosikymmeniä liitetyistä käytännöistä ilman sen syvempää analyysia niiden toimivuudesta tai vaikutuksista.  Lue lisää >

LEHTIKUVA/KUVITUKUVA

EU:n jäsenmaiden edustajat kokoontuivat pohtimaan ulkorajojen valvontaa. Konferenssin lopuksi 16 jäsenmaata allekirjoitti julistuksen, jossa vaadittiin laittomien rajanylitysten estämiseen tiukempia toimia, kuten raja-aitoja. Suomi ei allekirjoittanut julistusta. Sisäministerin valtiosihteeri arvioi, että Suomen itärajan aitaaminen maksaisi noin 1,3 miljardia euroa eli suunnilleen saman kuin kehitysapu vuodessa ja kysyy: ”Mihin sinä käyttäisit sellaisen summan yhteistä rahaa?”  Lue lisää >

YLE

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra havainnollisti Ylen puoluejohtajien vaalikeskustelussa eilen, miten kehitysapumiljardeja voitaisiin vaihtoehtoisesti hyödyntää sotessa, mikäli Suomessa olisi kykyä laittaa menot tärkeysjärjestykseen. – Jos ottaisimme kehitysavusta vaikka yhden miljardin, niin sillä yhdellä miljardilla saisi palkattua vuodeksi 20 000 soteammattilaista. Nämä ovat arvovalintoja, Purra sanoi ja muistutti, että kehitysapumenot rahoitetaan velkarahalla. Tämä ei miellyttänyt Ylen juontajaa...  Lue lisää >

PS ARKISTO

Torstai-illan Ylen suuressa vaalikeskustelussa päästiin viimein puhumaan edes vähän taloudesta eli sote-palveluiden rahoittamisesta. Tentin juontaja Annika Damström aloitti vahvasti ja vaati alussa puolueiden puheenjohtajia kertomaan rahoituksesta – mistä otetaan rahat. Vain perussuomalaiset esitti yksiselitteisesti, että sote tarvitsee rahaa, ja että rahaa voidaan ilman velanottoa kehysten sisällä saada ainoastaan leikkaamalla toissijaisista menokohteista.  Lue lisää >

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA

Perussuomalaisten näkemyksen mukaan Suomella on varaa satsata suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen enemmän julkista rahaa, mutta tämä edellyttäisi päättäjiltä kykyä tehdä priorisointia julkisen talouden menokohteiden valinnassa. – Valitettavasti tähän moni ei ole valmis, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa.  Lue lisää >

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti Ylen aluevaalitentissä eilen, että uusien hyvinvointialueiden rahoitus on suurelta osin valtion varassa. Valtion kaikilla muilla menokohteilla on siis suora yhteys siihen, kuinka paljon ja kuinka laadukkaita sote-palveluja suomalaisille jatkossa voidaan tarjota. Valtio käyttää vuosittain miljardeja euroja haitalliseen maahanmuuttoon, kehitysapuun, EU-tukipaketteihin ja ylikunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin.  Lue lisää >

LEHTIKUVA

Perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen uusi puheenjohtaja on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana vuoden 2019 vaaleissa ollut Virén on hyvin huolissaan Suomen talouden kasvunäkymistä.  Lue lisää >

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA

Vuodesta 2000 alkaen maailman yhteenlasketun kehitysyhteistyön määrä on kaksinkertaistunut. Samaan aikaan nälkä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan arabimaissa on kasvanut 91,1 % YK:n ruokajärjestö FAO:n raportin mukaan. Ruokapulasta kärsii jo 69 miljoonaa ihmistä, kun luku vuonna 2000 oli 37 miljoonaa. Kansanedustaja Ari Koponen toivoo kehitysyhteistyön vaikuttavuuden kriittistä tarkastelua.  Lue lisää >

PS ARKISTO

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä totesi Ylen Vaalistartti-ohjelmassa eilen, että koska uusien hyvinvointialueiden rahoitus menee valtion budjetin kautta, esille nousee kysymys, asettaako valtion johto etusijalle suomalaisten terveydenhoidon vai toissijaiset menot kuten EU-tulonsiirrot, maahanmuuton kustannukset ja kehitysapumenot.  Lue lisää >

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA

Ruotsin hallitus haluaa maasta ulos henkilöt, joilla ei ole oikeutta olla valtakunnassa, kertoo SVT. Kehitysapua (bistånd) voisi maahanmuuttoministerin mukaan käyttää kuin keppiä ja porkkanaa, jotta vastahankaiset valtiot suostuisivat vastaanottamaan Ruotsista karkotettaviksi määrätyt kansalaisensa.  Lue lisää >