Venäjä vastasi välittömästi vastapakotteilla EU:n pakotteisiin. Julkisuudessa on puhuttu vasta niiden vaikutuksista elintarvikealalle.

Nyt EU-maat kaivavat kuvettaan kansallisista budjeteistaan korvatakseen maidensa elintarvikealan menetetyt Venäjän vientitulot aina maataloustuottajista alan teollisuuteen saakka. Budjettiylijäämäiselle ja vauraalle Saksalle se on huomattavasti helpompaa kuin nyt jo 100 miljardin euron valtionvelassa painivalle Suomelle, muistuttaa perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Lapsellista askartelua

– Kun ryhdytään kompensoimaan pakotekierteen romahduttamia vientituloja Venäjälle, se vaatii valtiovarainministeri Antti Rinteen budjettiesityksen repimistä ja kirjoittamista uudelleen kriisiajan budjetiksi. On lapsellista – tässä tilanteessa – askarrella ja kiistellä eläkkeiden 10 euron korotuksista, kun tehtaita joudutaan ajamaan alas. Nyt on nähtävä taloutemme koko kuva, eikä teatterimielessä riidellä lillukanvarsista.

– Pelkästään elintarvikealan Venäjän vientitulojen kompensaatiot vaatisivat alkuvaiheessa miljardin euron satsauksen. Nyt on yksinomaan puhuttu suorista teollisuuden, lähinnä Valion, menetyksistä eikä ollenkaan maatalousyrittäjien tulojen kaventumisesta, Slunga-Poutsalo huomauttaa.

Kriisiajan toimiin uutta asennetta

Puoluesihteeri muistuttaa, että Venäjän suorat pakotteet ja vastapakotteet koskettavat laajalti Suomen muutakin vientiteollisuutta.

– Jo nyt taloudellisesti haasteellisessa tilanteessa olevan kansallisen lentoyhtiömme koko strategia perustuu Venäjän ylilentoihin. Tämän lisäksi Venäjän rahoitusmarkkinoihin kohdistuneet pakotteet voivat pysäyttää useita suomalaisille vientiteollisuudenyrityksille tärkeitä investointeja myös EU-alueella.

– Tulevan kauppasodan aiheuttamassa kriisibudjetissa on keskityttävä toimiin, joilla voidaan markkinaehtoisesti kompensoida Venäjän vientitulojen menetykset. Teollisuutemme vientiä ja tuotantoa edistävien Finnveran, Suomen Vientiluotto Oy:n ja Teollisuussijoituksen rahoitusta on vahvistettava ja niiden takuu- ja rahoitussäännöstöä helpotettava. Samoin pankkialan tiukennetut säännöt on laitettava kauppasodan ajaksi naftaliiniin. Kriisiajan toimissa tarvitaan aivan uutta asennetta, Slunga-Poutsalo vaatii.

PS VERKKOTOIMITUS