Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner kysyi eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Jyrki Kataiselta (kok.), kuinka suuri osuus Suomen lainsäädännöstä tulee nykyään EU:sta – asiasta kun liikkuu toisistaan poikkeavaa tietoa.

– Olemme huomanneet, että EU on liukunut entistä kauemmaksi kansalaisista. Olemme liikkumassa kohti entistä tiukempaa integraatiota. Tämän vuoksi on tärkeää tietää, miten suuri osa lainsäädännöstämme saa alkunsa Brysselissä ja mikä on Suomen eduskunnan itsenäisen päätöksenteon valta, Ruohonen-Lerner pohjusti.

– Yleisradion julkaiseman tutkimuksen mukaan jopa 70-90 prosenttia Suomen lainsäädännöstä saa alkunsa Brysselissä. Ulkoministeriön selvityksen mkukaan luku olisi 23 prosenttia. Veronmaksajat rahoittamat nämä molemmat tahot, joiden pitäisi antaa oikeaa tietoa kansalaisille. Nyt kiinnostaisi tietää, mikä on totuus, Ruohonen-Lerner kysyi Kataiselta.

Katainen: Kysymys ei yksiselitteinen

Katainen vastasi, ettei asia ole yksiselitteinen. Siksi vastasi hän moniselitteisesti.

– Monet lait, joita tehdään Suomessa itsenäisesti, kuvastavat EU:n tahtotilaa. Kun EU:ssa tehdään direktiivi, joka on puitelaki, Suomessa monesti laajennamme sitä. Kun tällaiset laajennukset lasketaan mukaan, luku saattaa nousta todella suureksi. Joku tutkija on saanut luvuksi 10 prosenttia, monet muut paljon suurempia lukuja, Katainen vastasi.

Ruohonen-Lerner sanoi vielä Kataisen hallituksen siirtäneen valtaa enemmän Brysseliin kuin yksikään hallitus Paavo Lipposen (sd.) hallituksen jälkeen.

Koska tulee kolmas Kreikan tukipaketti?

Ruohonen-Lerner sanoi kysyneensä Kataiselta Kreikan kriisin alussa, mitä tukipakettipolitiikassa tapahtuu Suomelle.

– Vastasitte, että Kreikan pitää huolehtia omista asioistaan. Kreikalle on myönnetty jo kaksi tukipakettia ja kolmas odottaa. Kysynkin Kataiselta, koska kolmas tukipaketti on tulossa, hyväksyykö Katainen velkojen yhteisvastuun ja hyväksyttekö euroalueen yhteiset velat?

Katainen sanoi vierailleensa Kreikassa pari kuukautta sitten ja mana pää- ja ulkoministeri sanoivat, että he eivät tarvitse uutta tukipakettia.

– Minä ainakin toivon, että he ovat vakavissaan ja näin asia oikeasti on, Katainen tuumaili.

Katainen muutti velat saataviksi

Hän sanoi vielä Suomen ottaneen Kreikalle kahden miljardin euron lainan, josta Kreikka on maksanut korkoa 56 miljoonaa euroa.

– Emme siis ole luovuttaneet kreikkalaisille senttiäkään, vaan kreikkalaiset ovat maksaneet 56 miljoonaa Suomen veronmaksajille, Katainen tulkitsi.

Hän sanoi myös, ettei hallitus kannata eurobondeja eli yhteisiä velkakirjoja eikä EKP:n toimivallan laajentamista niin, että Kreikan veloista vastattaisiin yhteisvastuullisesti.

Veli-Pekka Leskelä