LEHTIKUVA, FACEBOOK

Koskaan aiemmin ei Suomen vaaleissa ole nähty vaalikampanjaa, jonka aikana ehdokkaita on kytätty massiivisella, systemaattisella seurannalla. Tämä muuttui kuntavaaleissa 2017. Hyvässä uskossa Ylen vaalikoneeseen some-sivustonsa merkinneiden ehdokkaiden tilit joutuivat seurantaan, ja kaikkia heidän vaalien alla kirjoittamiaan viestejä analysoitiin. Massiivisessa kyttäyshankkeessa käytettiin ilmiantajien ohella myös niin sanottua vihapuhekonetta.  Lue lisää >

Yliopistojen kyky luoda uutta on aina perustunut omituisten persoonallisuuksien hyväksymiseen sellaisena kuin he ovat. Monella eriskummallisella akateemikolla on autismikirjon häiriö, joka ei kuitenkaan akateemisessa ympäristössä ole estänyt heitä kehittämästä tiedettä ja teknologiaa eteenpäin. Nykyisen akateemisen maailman tiukat puhekoodit ja poliittinen korrektius ajavat tällaiset luovat persoonallisuudet ulos yliopistolta, väittää psykologian professori Geoffrey Miller Quillette-verkkolehdessä.  Lue lisää >

LEHTIKUVA

VTT Heikki Koskenkylä arvioi Saksan vaalien jälkeistä tilannetta. AfD:n nousu on pirstoi puoluekenttää, hallituksen muodostaminen voi viedä kuukausia. Sosialistit ja vihreät ovat sekavassa tilassa. Poliittinen ilmapiiri ei suosi EU-integraation etenemistä tai yhteisvastuun kasvattamista. Liittokansleri Angela Merkelin aikakausi on loppusuoralla, miten hänen kautensa tullaan muistamaan?  Lue lisää >

LEHTIKUVA

Populismin tutkijat ovat vähän väliä tv-ruudussa omituisilta kuulostavine teorioineen. Äskettäin suomeksi julkaistu saksalaisen politiikan tutkijan Jan-Werner Müllerin teos Mitä on populismi? auttaa ymmärtämään populismiteoreetikoiden puhetta. Eri asia on, auttaako se millään tavalla ymmärtämään politiikkaa itseään, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.  Lue lisää >

Poliisin ylin johto esitti sankaritarinan paikallispoliisin, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin yhteisoperaatiosta, jolla estettiin poliittiseen johtoon kohdistuva isku. Lopulta paljastui, että tekoa suunnitellut mies ilmoittautui itse poliisille, joka ei edes ottanut häntä vakavasti. Poliisin harhaanjohtava tarina omasta erinomaisuudestaan ei ole yksittäistapaus, vaan siihen ovat langenneet muutkin viranomaiset, toimittaja ja analyytikko Juhani Huopainen kirjoittaa.  Lue lisää >

Viidenkymmenen miljoonan muslimin organisaatiota Indonesiassa johtava pääsihteeri Yahya Cholil Staquf ryöpyttää Frankfurter Allgemeine Zeitungin ja Time-lehden haastattelussa radikaalille islamille antautuneita läntisiä poliitikkoja. Staqufin mielestä islamin kritiikkiä ei pidä kutsua islamofobiaksi – hän on samoilla kriteereillä itsekin islamofobi.  Lue lisää >

Pelkästään valtamediaa seuraavat ihmiset elävät valheellisessa kuplassa, mutta vielä kummallisempi maailmankuva on niillä, jotka lukevat valtamediasta vain otsikot. Twitter-parodiatili osoitti, että eliittiin kuuluvat ihmiset ovat valmiita uskomaan aivan mitä tahansa, joka sopii heidän harhaiseen maailmankuvaansa. Tiedetoimittaja Marko Hamilo käy läpi median elokuista kompurointia.  Lue lisää >

Venäjän ulkoministerin Washingtonin vierailuun liittyvissä uutiskuvissa toukokuussa näimme Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin keskustelevan 93-vuotiaan ulkopolitiikan veteraanin Henry Kissingerin kanssa. Onko Henry Kissinger vaikuttanut myös Trumpin strategiseen ajatteluun? Yhdysvaltain poliittiseen historiaan erikoistunut toimittaja Matti Hukari palauttaa mieliin Henry Kissingerin ja Deng Xiaopingin yhteistyön Kiinan kehityksen kohtalon vuosina.  Lue lisää >

Varhaiskasvatuksessa on viime aikoina puhuttu paljon tyttöjen ja poikien oikeudesta kasvaa sukupuoliroolittomasti. Aiheesta on keskusteltu eritoten pukeutumiseen liittyvissä tavoissa. Tyttöjä on totuttu pukemaan punaisen sävyihin ja poikia sinisiin. Moni vanhempi on ryhtynyt välttelemään tätä värierottelua ja valinnut neutraalimpia sävyjä kuten ruskeaa, vihteää ja keltaista. Samaan aikaan toisissa kodeissa kasvaa pieniä tyttöjä, joiden sukupuolirooli on ennalta...  Lue lisää >

Britannian pääministeri Margaret Thatcherin 1980-luvulla aikaansaama pitkän linjan muutos maansa energiapolitiikassa tulee vaikuttamaan Suomessakin sähkön saatavuuteen ja hintaan. Energiaomavaraisuudesta tulee meille yhä tärkeämpi asia, kun uusi kaapeli avaa Norjan vesisähkömarkkinat englantilaisille, väittää ympäristökysymyksiin perehtynyt vapaa kirjoittaja Matti Hukari.  Lue lisää >