Populismin tutkijat Mari K. Niemi ja Topi Houni ovat toimittaneet kirjan, jossa kustantajan mukaan kerrotaan, mitä populismi on ja kuinka se on haastanut journalismia. Yli 300-sivuisessa teoksessa on valitettavan vähän uutta tutkimusaineistoa. Pääosin Media ja populismi – Työkaluja kriittiseen journalismiin pyörittelee populismin käsitettä kansainvälisten teoreetikoiden varassa. Maahanmuuttokriittisten puolueiden ja toimittajien suhteen ymmärtämistä ympäripyöreä populismin käsite...  Lue lisää >

VTT Heikki Koskenkylä arvioi Suomen hallituksen EU-budjettilinjausten olevan vanhoillisia ja ristiriitaisia, eivätkä ne vastaa Suomen yleistä etua.  Lue lisää >

Viimeisen sadan vuoden aikana maailman dynaamisin uskonto ei ole ollut sen enempää kristinusko kuin islam, vaan vasemmistolaisuus. Se, joka ei tunnusta tätä tosiasiaa, ei ymmärrä nykymaailmaa, väittää yhdysvaltalainen konservatiivinen radiojuontaja ja blogisti Dennis Prager.  Lue lisää >

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo, että euroa ei olisi pitänyt perustaa. Eurojäsenyyden nettohyöty Suomelle on negatiivinen. Gerich oli Ylen Brysselin Kone-ohjelmassa toimittaja Maija Elonheimon haastatteltavana. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa.  Lue lisää >

Median kaikkein tärkeimmän tehtävän pitäisi olla poliittisen vallankäytön valvonta. Suomalaisen mediakentän kovinta ääntä käyttävät kuitenkin pitkälti lähes monopoliasemassa oleva Yle sekä suuryritysten intressejä palveleva Helsingin Sanomat. Kun toinen käyttää resurssinsa vallanpitäjien kantojen toisteluun ja toinen suuryritysten kantojen markkinointiin journalismina, niin onko kumma, ettei tavallisen kansan etu heijastu median ulostuloihin? Minkälaiseen mediaan kansalainen voisi luottaa? Suomen...  Lue lisää >

“Kaleva kierrättää halla-aholaisten rasistista käsitteistöä ja rakentelee olkiukkoja.” Näin kirjoitti dosentti Panu Raatikainen tutkija Atte Kalevasta, jonka tietokirja ”Jihad ja terrori” (Otava 2018) oli juuri julkaistu.  Lue lisää >

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on todennut, että Laura Huhtasaaren pro gradu -tutkielmassa ei ole kaikilta osin noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä, mutta tieteellisen käytännön loukkaus ei ole luonteeltaan erityisen vakava. Rehtorin mukaan asian käsittely päättyy yliopiston taholta tähän. Mutta mistä koko episodissa oikein oli kyse?  Lue lisää >

Mentalisti Pete Poskiparta kysyi pojaltaan kujeilleen, joko hänellä on tyttöystävä. ”Reteesti tuli vastaus. ’On yksi Sofi, mutta se ei vielä tiedä sitä’. Melko itsevarmaa settiä!”, Poskiparta vitsaili Twitterissä. Ei olisi kannattanut. Twitterin #metoo-mielensäpahoittajat löysivät 7-vuotiaan hauskasta vastauksesta isin kysymykseen aiheen luennoida itsemääräämisoikeudesta ja syyn tuomita Poskiparta huonoksi kasvattajaksi.  Lue lisää >

Miksi jotkut yksilöt ja jotkut ryhmät menestyvät koulutuksessa ja työelämässä toisia paremmin? Tämä on sekä yhteiskuntatieteen että -politiikan ikuisuuskysymyksiä. Uusi Nature Human Behaviour -tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että geeneissä peritty kyvykkyys vaikuttaa nykyvirolaisten taloudelliseen menestymiseen enemmän kuin neuvostoaikoina.  Lue lisää >

Ajatuspaja Suomen Perustan Simo Grönroos tenttaa videolla soteen syvällisesti perehtynyttä Riikka Purraa, joka on juuri julkaissut raportin sote-lakiesityksestä. Purra arvioi sotesta käytävää julkista keskustelua, sote-lakiesityksen keskeisimpiä muutoksia sekä pahimpia sudenkuoppia.  Lue lisää >

Norjalaistoimittaja Hege Storhaugin menestysteosta ”Islam – Yhdestoista vitsaus” ei ole näkynyt suomalaisessa mediassa. Suomen Uutiset julkaisee Maria Asuntan hätkähdyttävän kirja-arvion islamin leviämisestä länsimaisissa yhteiskunnissa.  Lue lisää >

Yhteiskuntien rakenne on muuttunut aiempaa monipuolisemmaksi ja dynaamisemmaksi. Samalla yksilöllisyys on korostunut. Ihmiset eivät enää samaistu suuriin kansanpuolueisiin ja kokevat niiden ohjelmat vieraiksi ja liian yleisiksi. Sosiaalisen median valtava nousu on jouduttanut tätä kehitystä. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Euroopan puoluekentän pirstaloitumisesta.  Lue lisää >