Ennen vanhaan opiskelijat vaativat lisää sananvapautta yliopistokampuksille. Nykypäivän amerikkalaisopiskelijat haluavat vähemmän sananvapautta ja vaativat oppilaitoksiin tiloja, joissa heitä suojellaan omaa maailmankuvaansa haastavilta ajatuksilta – jotta kenenkään ei tarvitsisi pahoittaa mieltään. Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt ja sananvapausaktivisti Greg Lukianoff selittävät uudessa kirjassaan, mitkä kolme valheellista uskomusta ovat tehneet amerikkalaisista yliopisto-opiskelijoista hauraita nyhveröitä.  Lue lisää >

LEHTIKUVA

Heikki Koskenkylä on 2000-luvun alkupuolella Recep Tayyip Erdoğanin neuvonantajana. Maassa oli tuolloinkin kriisi, mutta siitä selvittiin ja kehitys näytti pitkään hyvältä. Viime aikoina Turkki on ajautunut syvään kriisiin. Koskenkylän mukaan maan tulevaisuus ei näytä hyvältä.  Lue lisää >

Suomessa on valtava määrä pieniä yrityksiä ja erittäin vahvoja suuryrityksiä, mutta keskisuurissa jäämme pahasti jälkeen. Pienet eivät kasva keskisuuriksi, eikä uusia suuryrityksiä synny. Missä vika? Taloustieteiden tohtori Heikki Koskenkylä pohtii Yrittäjän päivänä keinoja, joilla suomalaisten yritysten toimintaa voitaisiin helpottaa ja edistää. Yrittäjiä suuresti ihaileva Koskenkylä käy läpi eurooppalaisia verrokkimaita ja arvioi Suomen työmarkkinoiden kipupisteitä.  Lue lisää >

Ruotsalaisräppäri Silvana Imam kertoo konserttiyleisölleen ”meidän kaikkien tietävän”, että autojen polttamisen takana ovat ruotsidemokraatit, pohjoismainen vastarintaliike tai niiden kannattajat. Vasemmiston kansanedustaja Daniel Riazat twiittaa, että hän ei olisi yllättynyt, mikäli äärioikeisto olisi jotenkin sekaantunut tuhotöihin. Taloustoimittaja ja analyytikko Juhani Huopainen selvittää, mitä Ruotsissa oikein hallusinoidaan?  Lue lisää >

Christian Domingues, Pexels

Missä vaalit, siellä vaikuttamisyritys. 1800-luvun alussa varhaista vaalivaikuttamista harjoittivat ranskalaiset, myöhemmillä vuosikymmenillä mafiosot. Vaalivilpin kärkinimiin voidaan lukea presidentti John F. Kennedy, hänen vaalitulostaan oli parantelemassa useampikin taho. Dosentti Markku Ruotsila kertoo Suomen Uutisille vaalivaikuttamisen historiasta.  Lue lisää >

LEHTIKUVA

Yhdysvaltain politiikkaan perehtynyt Matti Hukari kirjoittaa demokraattipuolueen muutoksesta. Vuoden 2016 vaaleissa demokraattien puolueohjelma ja Hillary Clintonin presidentinvaalikampanja paljastivat vasemmistofeministisen puolueen, jota 1990-luvun demokraatit tuskin enää tunnistavat omakseen. Valkoisen talon ovet eivät auenneet identiteettipolitikoinnilla, ja pettyneet tiedostajat Madonna etunenässä purkivat kiukkuaan toivomalla valkoisen talon räjäyttämistä. Mutta minkälainen hahmo nousee demokraattien seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi?  Lue lisää >

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki näytti perussuomalaisin silmin vielä vuonna 2011 raikkaalta tuulahdukselta realismia puolueessa, joka julisti monikulttuurisuuden rikkautta ja euron fantastisuutta. Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtajana Lepomäki oli mukana osoittamassa yhteisvaluutan valuviat. Uudessa kirjassaan Lepomäki kuitenkin näyttää omaksuneen Orpon linjan: nationalismista on tullut mörkö; euron valuviat Lepomäki korjaisi liittovaltiolla.  Lue lisää >

Toronton yliopiston psykologian professori ja psykoterapeutti Jordan B. Peterson kirjoitti self-help-kirjan, joka sai kirjakauppojen kassakoneet laulamaan. Elämäntaito-opasta pinnallisesti muistuttava esseekokoelma 12 Rules for Life. An Antidote to Chaos ottaa kuitenkin kantaa myös nykyiseen länsimaiseen kulttuuriin ja sen poliittisesti korrekteihin uskomuksiin. Vaikka Peterson pitää itseään epäpoliittisena tutkijaluonteena, on kirja raivostuttanut liberaalin laidan kommentaattorit.  Lue lisää >

Länsimaiset yhteiskunnat ovat edistyneet viimeisen sadan vuoden aikana valtavasti tasa-arvoisempaan suuntaan. Silti vasemmisto näkee yltyvää rasismia kaikkialla. Quillette-verkkolehdessä julkaistu essee selittää vasemmiston ”progressofobiaa” – tosiasiallisesti tapahtuneen edistyksen kiistämistä – ihmiselle luontaisilla taipumuksilla virhepäätelmiin.  Lue lisää >