The post Hiipivä lohikäärme valtaa lännen salaa – Kiina tavoittelee maailmanmahdin asemaa appeared first on Suomen Uutiset.

Tietokirjailija Katleena Kortesuon uutuusteos ”Kiinan aivosota länttä vastaan” (Docendo 2026) herättelee heitä, jotka eivät ole vielä havahtuneet muuttuvaan maailmanjärjestykseen nousevan lohikäärmeen osalta. Kiina nimittäin tavoittelee suurvalta-asemaa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti.

Kortesuon mukaan Kiina on Venäjää suurempi uhka lännelle. Toisin kuin kilpailevat suurvallat, Kiina pyrkii välttämään sotilaallisia toimia. Vaivihkainen lähestymistapa maailmanvalloitukseen voi kuitenkin olla vaarallisempi juuri huomaamattomuutensa vuoksi.

Maailmanmahdin mennyt ja tuleva

Kiinalaisen ajattelutavan ymmärtämiseksi on tunnettava maan historia. Kiina on ollut aikanaan johtava maailmanmahti ja sivistyskeskus vuosisatojen ajan. Kiinassa on keksitty muun muassa sellaiset pikkujutut kuin ruuti, paperi, seteliraha, kirjapaino sekä kompassi.

1800-luvun puolivälistä alkoi kuitenkin niin sanottu ”nöyryytyksen vuosisata”, jonka aikana Kiina joutui useiden maiden hyökkäysten ja hyväksikäytön kohteeksi. Alennustilasta on jäänyt tarve kostaa lännelle ja palauttaa maan mennyt uljaus.

Vuosituhansien kirjoitettu historia antaa Kiinalle erilaisen perspektiivin geopoliittiseen strategiaan. Kun lännessä tempoillaan vaalikaudesta toiseen, Kiina suunnittelee vuosikymmenien päähän.

Kiinalla onkin selvät tavoitteet seuraaville vuosikymmenille. Vuonna 2049 Kiina pyrkii olemaan maailman suurin kansantalous, tieteellisesti ja teknologisesti johtava suurvalta sekä voittoisiin hyökkäyssotiin kykenevä sotilasmahti. Alueellisena tavoitteena on liittää strategisesti tärkeä Taiwan Kiinaan.

Suurin voittaa sotimatta

Kiinan keinot eivät ole niinkään kovia kuin ovelia. Kortesuon mukaan Kiina pyrkii lahottamaan länsimaat sisältäpäin, voittaakseen sotimatta kuten kiinalainen sotateoreetikko Sun Tzu kehotti tekemään jo 2 500 vuotta sitten.

Kiinalaiset krääsäkaupat sekä halpaelektroniikka sähköautoista robotti-imureihin antavat Kiinan käyttöön valtavan määrän dataa. Kortesuo muistuttaa, kuinka jokainen nettiyhteydellä varustettu sähkölaite kykenee vakoiluun. Puheentunnistusominaisuus tarkoittaa kykyä kuunnella.

Mahdollisuus ei tarkoita vielä käytäntöön panemista. Kiinan valtioon kytketyt hakkeriryhmät ovat tiettävästi asentaneet haittaohjelmia, jotka on käynnistetty vasta vuosien kuluttua.

Ihmisten kohdalla puhutaan uinuvista agenteista, jotka odottavat tehtäväänsä vuosien ajan. Kortesuon mukaan Kiina pyrkii käyttämään vakoilussaan muun muassa maahanmuuttajia.

Silmienvenyttelykohu oli vallannäyttöä

Kiina myös tahallisesti yllyttää polarisaatiota länsimaissa. Kortesuo arvioi sen näkyvän esimerkiksi niin sanotussa ”silmienvenyttelykohussa”, jonka seurauksena Miss Suomi Sarah Dzafce riisuttiin kruunustaan.

Kiinalaisten masinoima palautekampanja sai jopa pääministeri Petteri Orpon anteeksipyytelemään toisten puolesta. Kortesuon mukaan Kiina halusi tapauksella näyttää valtaansa.

Pelottelu valitettavasti toimii. Kortesuo epäilee, että jo tällä hetkellä osa suomalaisista kustantamoista olisi jättänyt hänen kirjansa julkaisematta Kiinan pelossa.

Tiktok tuhoaa nuorten aivot

Kiinalainen lyhytvideopalvelu Tiktok on oma lukunsa. Se kerää valtavasti dataa ja vielä aggressiivisemmin kuin länsimaiset somealustat. Tiedonkeruu ei ole kuitenkaan Tiktokin pelottavin puoli.

Kortesuo lainaa useita tutkimuksia, joiden mukaan Tiktok heikentää keskittymiskykyä, muistia, itsetuntoa ja päättelykykyä. Lisäksi Tiktokin on todettu aiheuttavan stressiä, ahdistusta ja mielenterveysongelmia sekä poliittista radikalisaatiota.

Vuonna 2025 Suomen yläkoululaisista 75 % käytti kyseistä ”palvelua” joko päivittäin tai ainakin useita kertoja viikossa. Kortesuolla on lasten vanhemmille ja nuorten läheisille selvät ohjeet:

– Näytä esimerkkiä. Nokka irti puhelimesta, Tiktok roskikseen ja temutus seis.

Vyön ja tien tavoite

Kiinan vaikuttaminen ei kuitenkaan kohdistu vain teineihin ja halvalle tavaralle persoihin kuluttajiin. Isossa mittakaavassa Kiina rakentaa talousriippuvuuksien verkostoa, jota se voi ajan kanssa ja tarpeen vaatiessa hyödyntää poliittisten tarkoitusperien saavuttamiseen.

Kiinan Vyö ja tie -ohjelma alkoi vuonna 2013. Kyseessä on kimppu rakennushankkeita, halpoja lainoja, yritysostoja sekä lainsäädäntöä. Tavoitteena on hankkia mahdollisimman paljon kriittistä infrastruktuuria satamista puolijohdetehtaisiin. Niiden avulla rakennetaan Kiinalle edullista maailmankauppaa.

Suomi ei ole immuuni missikisojen ulkopuolellakaan. Vuonna 2019 Kiinasta oli tulossa peräti 15 miljardia euroa Helsinki-Tallinna-rautatietunneliin. Suomi on jo tällä hetkellä erittäin riippuvainen Kiinasta lannoitteissa ja lääkkeissä.

– Jos olet siis skeptinen venäläisyhtiön ydinvoimalaitosta kohtaan, kannattaa olla skeptinen myös kiinalaisyhtiön datakeskusta kohtaan, Kortesuo summaa.

Ratkaisuja löytyy

Kortesuon uutuuskirja maalaa synkän kuvan Kiinan kaikkialle ulottuvista lonkeroista. Onneksi Kortesuo tarjoaa esittelemiinsä ongelmiin myös ratkaisuehdotuksia.

Ensinnäkin ihan jokaisen tulee välttää kiinalaista elektroniikkaa sekä ”päämäärätöntä someselailua”. Yritysten kannattaa siirtää tuotantoa takaisin Eurooppaan ja muistaa, että Supolta voi pyytää turvallisuusselvityksiä. Valtiollisella tasolla tulisi lakata myymästä kriittistä infraa sekä rajoittaa somealustojen tiedonkeruuta lainsäädännöllä.

Kuten yleensä, ei myöskään Kiinan kohdalla kannata antaa pelolle valtaa. Joskus liioitellut kauhukuvat voivat olla kritiikittömyyden peilikuva. Kiinan vaikutusvallan tosiasiallista laajuutta ja syvyyttä on hankala arvioida, koska kyse on salaisista ja vaietuista asioista.

Kiinan päämäärä on kuitenkin selvä. Kortesuon kirja herätellee heitä, jotka eivät ole vielä havahtuneet nousevaan lohikäärmeeseen.

The post Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta appeared first on Suomen Uutiset.

Yleisradion luontotoimittajan Markku Sipin mieleen juolahtanut ajatus persujen siirtämisestä  Afrikkaan on kuulemma syntynyt PS:n tuoreesta ehdotuksesta lakkauttaa Opetushallitus, YM, Luke sekä kehitysyhteistyö.

– Afrikan köyhillä alueilla he pääsisivät välittömästi nauttimaan mieleisestään maisemasta: siellä lukutaidottomia voi olla arviolta 60% väestöstä ja ympärillä kituva, ylilaidunnettu luonto, Sipi maalailee.

– Kaikkialla ei ehkä aina uskalla nousta bussista ulos, mutta eiväthän he Suomessakaan uskalla eli koti-ikäväkin hoidettu.”

Ylen kannanotto vai mikä lie

Somessa  Sipin läppä on herättänyt ansaittua ja ehkä toivottuakin ihmetystä. Onkohan tämä nyt hieman neuvostoliittolaiselta kalskahtava aivopieru Ylen kannanotto vai mikä lie.

Kysytään mun muassa sitä, miten tällainen poliittiseen ryhmään kohdistuva pilkka sopii (Ylen) someohjeeseen. Ja pohditaan sitäkin että jos joku YLE:n toimittaja puhuisi samaan tyyliin vaikkapa SDP:stä, saisiko hän pitää työpaikkansa?

– Ylen toimittaja Markku Sipi kuvittelee nauravansa PS:lle, mutta samalla vahvistaa juuri sitä yksinkertaistavaa ja alentavaa kuvaa Afrikasta, jota monet kriitikot pitävät rasistisena tai ainakin syvästi stereotypisoivana.

– Tuo lienee vaatimustaso jos yleen haluaa päästä. Ainoa tapa saada näiden palkat kasaan on pakkomaksu.

The post Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin appeared first on Suomen Uutiset.

Perussuomalaiset julkistivat kuluvalla viikolla 9+1 miljardin sopeutusohjelmansa ensi hallituskaudelle. Euromääräisesti suurin yksittäinen toimi kohdistuu eläkejärjestelmäämme, noin 1,6 miljardia euroa. Perussuomalaisten ehdotus kuitenkin koskee ainoastaan yli 2000 euron kuukausieläkkeitä.

Suomen julkisen talouden haaste on valtava, sillä bruttovelkasuhde lähenee sataa prosenttia bruttokansantuotteesta vuosikymmenen lopulla. Julkisen talouden muodostavat julkisyhteisöt, joihin kuuluvat mm. valtio, hyvinvointialueet, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta sekä lakisääteiset työeläkeyhtiöt ja -laitokset ja muut sosiaaliturvarahastot.

Työeläkkeet ovat osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työeläkkeisiin sisältyvä vakuutusominaisuus pitkän elinajan varalta ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että työeläkkeet ovat osa julkista taloutta ja sosiaaliturvaamme. Yhtä lailla osa julkista sosiaaliturvaa ovat ansiosidonnaiset työttömyysvakuutukset.

Eläkemaksuilla maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeet

Suomalainen osittain rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin 1960-luvun alussa, puskuroimaan myös ikäluokkien koon vaihtelua. Työeläkemaksuja maksavat sekä työnantajat että työntekijät. Osittainen rahastointi tarkoittaa, että osa eläkevastuista rahoitetaan ennakolta rahastoimalla, ja osa jakojärjestelmällä eli pääosin kulloisillakin maksuilla.

Järjestelmä on saavuttanut ikärakenteen vuoksi jo vuosia sitten pisteen, jossa vuosittain maksetut työeläkemaksut eivät riitä kattamaan vuosittain maksettavia työeläkkeitä. Osa alijäämästä maksetaan siis eläkerahastojen vuosituotoilla. Kokonaisuutena järjestelmä on plussan puolella kuitenkin toistaiseksi, ja sijoitustuotot yhdistettynä vuosittaisiin eläkemaksuihin riittävät kattamaan kustannukset ja maksetut eläkkeet, säästöönkin jää reippaasti. Eläkerahastojen arvo on melkein 300 miljardia euroa, saman verran suunnilleen kuin Suomen bruttokansantuote. Eläkevastuita on melkein 1000 miljardia euroa, mutta valtaosa niistä katetaan tulevaisuuden talouskasvulla ja palkkasummalla.

On tärkeää ymmärtää, että nykyisten eläkeläisten eläkkeet maksetaan siis valtaosin tämän päivän työntekijän palkkapussista. Maksetut työeläkemaksut ovat voittopuoleisesti siis aivan tavanomaisia veroja, ainakin siinä mielessä, että rahalle ei saa vakuutusmatemaattisesti reilua, korvamerkittyä säästöä eläkejärjestelmässä. Eläkeoikeuden määrä kun ei riipu maksetusta eläkemaksusta, eläkeoikeus määräytyy erillisen sääntelyn perusteella laissa.

Verotulkintaa puoltaa myös se, että maksut heikentävät Suomen kilpailukykyä, ja rasittavat taloudellista aktiviteettia tavallisten verojen tavoin. Työeläkemaksut ovat osa kokonaisveroastetta. Työeläkemaksu ei siten ole henkilökohtaiselle sijoitustilille tehtävä korvamerkitty talletus, sijoitus, vaikka työeläkejärjestelmässä on pakkosäästämisen piirteitä. Työeläkkeellä on toki vakuutusluonne, koska eläkettä saa niin pitkään, kun ihminen elää eläkkeellä.

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei toteudu kaikilta osin

Työeläkkeiden keskeinen piirre on, että vakuutuksen ottajan näkökulmasta eläke-etuus on muuttunut vuosikymmenten saatossa yhä kalliimmaksi. Eli nykyiset palkansaajat saavat suhteessa huonomman eläkkeen suhteutettuna eläkemaksuihin, verrattuna 1950-luvulla syntyneisiin, siksi eläkkeistä keskusteltaessa ei voida välttää kysymystä sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Menneiden sukupolvien eläkemaksu oli alhaisempi. Sijoitustermein voisimme sanoa, että eläkemaksujen ”tuotto” on heikentynyt sukupolvien saatossa.

Työeläkemaksujen taso on noussut huomattavasti järjestelmän alkuvuosista, johtuen ikäluokkien koon pienentymisestä sekä muista taloudellisista tekijöistä. Eläkejärjestelmässä on valtava määrä eläkesitoumuksia, jotka tulee kattaa tulevilla eläkemaksuilla sekä eläkerahastojen tuotolla. Eläkerahastojen tuotto kattaa jo osan vuosittaisesta eläkemenosta. Tämän hallituksen eläkeuudistuksessa eläkerahastojen tuotto-odotusta ja siten riskiä nostettiin hieman eläkemaksun nousupaineen taittamiseksi.

Tehdään ratkaisut itse ennen kuin muut tekevät ne puolestamme

Valtio ottaa tänä vuonna uutta velkaa pääomamarkkinoilta 13,6 miljardia euroa, valtion velka on yli 200 miljardia euroa. Suomen valtion luottoluokitus on heikentynyt trendinomaisesti, ja Suomi on valitettavasti valunut taloudellisesti heikkojen euromaiden kastiin. Kytevä eurokriisi Ranskan suunnalla voi tartuttaa vakavan velkakriisin myös Suomeen. Siksi perussuomalaisten ehdottama eläkesäästö on välttämätön tulevien sukupolvien elämänlaadun turvaamiseksi. Eläkeindeksin jarru on luonteva tapa kanavoida tämä julkisen talouden säästö juuri valtiontalouden vahvistamiseksi.

Ratkaisussa suojataan alle 2 000 euron kuukausieläkkeet, ja asetetaan tätä suuremmille eläkkeille neljän vuoden indeksijarru. Kenenkään eläke ei siis pienene, vaan leikkaus koskee tulevia indeksikorotuksia. Tämä mahdollistaa eläkemaksun alentamisen määrällä, joka tuottaa valtion budjettiin noin 1,6 miljardin euron veronkorotusvaran vuoden 2031 tasossa, ilman palkansaajan tosiasiallisen verotuksen kiristymistä.

Ratkaisussa on huomioitava myös verotuottomuutokset, koska indeksijarru leikkaa verotuloja, ja toisaalta maksualennus lisää niitä. Tutkintoihin ja työttömyysjaksoihin liittyvien karttumien poisto antaa lisää pelivaraa, ja järjestelmässä on muutenkin hieman varaa laskea eläkemaksua.

Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin. Eläkesäästöihin olisi hyvä saada mahdollisimman laaja kattavuus, eli ainakin koko julkisen sektorin eläkekokonaisuus yksityisten työeläkkeiden ohella.

Julkisen talouden säästötalkoissa on oikeus ja kohtuus, että myös eläkkeisiin voidaan kohdistaa menosäästöjä, sillä kaikkea taakkaa ei voida sälyttää työikäisille ja lapsillemme.

The post Perussuomalaisten leikkausesitykselle rajua kritiikkiä – Bergbom: ”Meillä ei ole varaa maksaa kehitysapua velaksi” appeared first on Suomen Uutiset.

Perussuomalaiset esittelivät torstaina oman säästölistansa ensi vaalikaudelle. Kokonaisuus on suuruudeltaan yhteensä 10 miljardia euroa, josta reilut kahdeksan miljardia euroa muodostuu suorista menoleikkauksista, yksi miljardi vero- ja maksutoimista ja lisäksi yhden miljardin euron kertaluonteinen erä syntyy Sitran lakkauttamisesta.

Merkittävä säästö

Perussuomalaisten listalla varsinainen kehitysyhteistyö ajettaisiin seuraavan vaalikauden aikana kokonaan alas. Lisäksi humanitaarinen katastrofiapu muutettaisiin aidosti harkinnanvaraiseksi. Puolue laskee säästön olevan 500 miljoonaa euroa vuoden 2031 tasolla.

Suomalainen kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Fingo julkaisi asiasta rajun tiedotteen, jossa perussuomalaisten esitystä kritisoidaan monin sanakääntein. Tiedotteen julkaisun yhteydessä Fingo jakoi Instagram-tilillään kuvan, jossa järjestö muistuttaa, että vaikka he rakastavat perunoita, Suomen ei pidä olla peruna. ”Me emme voi piiloutua maailmalta perunakellariin”, kuvassa todetaan.

Fingon hallituksen puheenjohtajana toimii RKP kansanedustaja Eva Biaudet.

Toissijaiset menot leikkuriin

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Miko Bergbom vastaa Fingolle ja muille arvostelijoille talouden tosiasioilla.

– Meidän ajattelumme lähtee liikkeelle siitä, että kun Suomi on kroonisesti velkaantunut, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa kehitysapua velaksi. Tiedämme, että myös ensi kaudella joudutaan tekemään aidosti kipeitä leikkauksia, jotka osuvat monelta osin myös suomalaisiin.

– Pidän moraalisesti erittäin kyseenalaisena, jos emme edes siinä tilanteessa olisi valmiita kohdistamaan leikkauksia suomalaisten kannalta toissijaisiin kohteisiin, Bergbom painottaa.

The post Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?” appeared first on Suomen Uutiset.

STTK:n ekonomisti Patrizio Laina kritisoi sosiaaliturvan indeksileikkauksia, valittaa maahanmuuttajien kurmottamisesta ja toteaa, että ”ulkomaisista osaajista ei sen jälkeen kannata enää haaveilla Suomessa”.

– Mutta… eivät kai he sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule? Eiväthän? ihmettelee kansanedustaja Vilhelm Junnila Facebook-kirjoituksessaan.

– Suomessa ulkomaisen työntekijän oleskeluluvan tuloraja on bruttona 1 600 euroa kuukaudessa. Tämä hallitus korotti rajaa ylöspäin aiemmasta 1 399 eurosta. Vertailun vuoksi: Ruotsissa työlupaa varten palkan pitää olla vähintään 90 % mediaanipalkasta eli noin 3 100 euroa. Siis lähes kaksi kertaa enemmän! Erityisasiantuntijoille raja on vielä korkeampi.

SDP ei ole esittänyt vielä yhtään säästötoimea

Suomeen voi siis tälläkin hetkellä tulla Patrizio Lainan mainitsemia ”osaajia” lähes puolet Ruotsia pienemmällä palkalla. Tätä rajaa tulisi Junnilan mielestä entisestään nostaa eikä tekaista hölmöjä väitteitä sosiaaliturvan indeksileikkausten vaikutuksista oikeisiin osaajiin.

– Eikö Lainaa pitäisi huolestuttaa enemmänkin se, etteivät nämä osaajat saa riittävästi palkkaa, jolla voi tulla maassamme ylipäätään toimeen? Junnila kysyy.

– Vähän vaikuttaa siltä, että tässä halutaan johtaa harhaan ja pois siitä keskustelusta, ettei SDP ole esittänyt vielä yhtään mitään niistä kaikista leikkauksista, joita on valtiontalouden tasapainottamisen vuoksi vaalien jälkeen luvassa.