Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa jätti maaliskuussa 2013 ensimmäisen kerran lakialoitteen verkkopankkitunnusten myöntämisestä myös niille kansalaisille, joilla on maksuhäiriömerkintä. Tämän jälkeen Elomaa on laatinut kaksi kirjallista kysymystä, joissa käsitellään sähköistä tunnistautumista peruspalvelujen ja kansalaisoikeuksien näkökulmista sekä sähköisen tunnistautumisen maksullisuutta.

Nyt Elomaa jätti toisen lakialoitteensa aiheeseen liittyen. Aloitteen perusajatus on sama kuin vuoden 2013 lakialoitteessa eli maksuhäiriömerkintä ei saisi olla este verkkopankkitunnusten myöntämiselle.

– Verkkopankkipalveluita tarvitaan nykyisin lukuisten eri palvelujen ja verkkokauppojen käyttöön. Verkkopankkitunnusten merkityksen voidaan yleisesti todeta kasvaneen tuntuvasti 2000-luvulla. On väärin, ettei maksuhäiriömerkinnän omaava henkilö voi käyttää kätevästi kotikoneella verkkopankkipalveluita edes perustoimintoihin, kuten esimerkiksi laskujen maksuun, Elomaa painottaa.

– Verkkopankkipalvelun ja sähköisen tunnistautumisen merkitys korostuu erityisesti pankki- ja virastoverkoston harventuessa kun fyysisen asioinnin mahdollisuudet heikkenevät. Lisäksi pankin kassalla asiointi on nykyisin todella kallista lystiä.

Kyse ei ole luotonannosta

Elomaa on huolissaan myös liikuntarajoitteisten kansalaisten asemasta, joka heikkenee palveluiden valuessa yhä kauemmaksi kotipaikasta.

– Pankkiala ei tällä hetkellä katso verkkopankkipalvelun kuuluvan kaikille tarjottaviin peruspankkipalveluihin. Tähän on korkea aika tulla muutos. Pankin näkökulmasta verkkopankkipalvelujen myöntäminen maksuhäiriömerkinnän omaaville henkilöille ei sisällä merkittävää riskiä, koska kyse ei ole luotonannosta, Elomaa muistuttaa.

– Verkkopankkitunnistautuminen ei ole toki ainoa olemassa oleva sähköisen tunnistautumisen väline. Tällä hetkellä julkishallinnon palveluihin voi tunnistautua verkkopankkitunnusten lisäksi kansalaisvarmenteella (HST-kortti) ja mobiilivarmenteella. Mobiilivarmenteen kohdalla saatavuus on kiinni teleoperaattoreista, jotka voivat pankkien tavoin esimerkiksi liiketoiminta- tai asiakkuussuhdeperustein päättää keille ne tarjoavat palveluitaan. HST-kortin varjopuolena on puolestaan sen maksullisuus ja myös järjestelmän toimivuus on saanut osakseen kritiikkiä.

Koskettaa yli 360 000 suomalaista

Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet viime vuosina hälyttävää vauhtia ja Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan maksuhäiriörekisterissä on jo yli 360 000 suomalaista.

– Kyseessä on mittava ongelma, joka koskettaa laajaa ihmisjoukkoa. Maksuhäiriömerkintä tekee tällä hetkellä ihmisen elämästä todella vaikeaa. Verkkopankkitunnusten lisäksi myös kotivakuutuksen saaminen saattaa vaikeutua merkittävästi maksuhäiriön seurauksena ja tätä kautta asunnon vuokraaminen hankaloituu, Elomaa tietää.

Elomaan mielestään nykyinen lainsäädäntö kohtelee maksuhäiriömerkinnän omaavia henkilöitä liian kovalla kädellä ja toivoo lainsäädännön muuttuvan tältä osin inhimillisempään suuntaan.