Suomen ja Ruotsin suurimmat turvallisuushaasteet liittyvät Venäjän laaja-alaisiin vaikuttamistoimiin sekä laittomaan tiedusteluun. Kummassakin maassa käytävä Nato-keskustelu ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen aika todennäköisesti lisäävät Venäjän aktiivisuutta.

Supo ja Säpo julkaisivat vuosikatsauksensa lähes peräkanaa ja sanomaltaan julkaisut ovat perustulemaltaan toistensa kaltaisia. Juuri nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuuspoliittisen tilannekuvan täysin ja se näkyy kummankin maan tiedustelu- ja turvallisuusviranomaisten kannanotoissa.

– Koko suomalaisen yhteiskunnan on syytä varautua erilaisiin toimiin, joilla Venäjä haluaa vaikuttaa Suomen päätöksentekoon Nato-kysymyksessä. Viranomaisten tehtävä on turvata se, että avointa keskustelua voidaan käydä ilman pelkoa sekä varmistaa, että ulkopuoliset eivät pääse vaikuttamaan Suomen tekemiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin, sanoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Ruotsi haluaa kokonaispuolustusjärjestelmän

Säpon katsauksen mukaan Euroopan turvallisuustilanne on huonontunut vakavalla tavalla Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sota Ukrainassa tulee heijastumaan Ruotsin turvallisuuteen vuosien ajan ja tämä lisää paineita toimivan kokonaispuolustusjärjestelmän luomiseksi.

– Vakavassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa korostuu tarve saada tietoa vieraiden valtojen aikeista ja sitä kautta paikkansapitävän tiedustelutiedon tarve kasvaa. Myös kyberhyökkäysten riskit lisääntyvät. Turvallisuuspoliisi suojelee yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria ja on tehostanut työtään vieraiden valtojen laittoman toiminnan kaventamiseksi. Ruotsissa on vaikeaa olla vieraan vallan vakoilija, toteaa Säpon päällikkö Charlotte von Essen.

Kybervaikuttamisesta salamurhiin

Supon mukaan Venäjä lisää aktiivisuuttaan verkossa ja tiedossa on kyberiskuja: aluksi palvelunestohyökkäyksiä ja verkkosivujen sotkemista. Nämä eivät vielä vaaranna kansalaisten tai yritysten tietoja tahi yhteiskunnan kriittisiä prosesseja. Palvelunestohyökkäykset ja niiden torjunta on verkossa toimiville yrityksille arkipäivää.

Valitettavasti myös vakavampien vihamielisten kyberiskujen uhka on kohonnut. Yritysten on jatkuvasti huolehdittava, ettei esimerkiksi energiajakelun tai muun kriittisen infrastruktuurin ohjauselektroniikkaan pääse käsiksi suoraan avoimesta verkosta.

Laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoiman ääripäässä ovat väkivaltaiset teot, joihin Venäjän tiedustelu on viime vuosikymmenellä ollut valmis myös EU-maissa. On selkeää näyttöä esimerkiksi Venäjän sotilastiedustelun toiminnasta asevarastojen tuhoamisessa Tsekissä ja Bulgariassa sekä Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen tekemistä salamurhista ja niiden yrityksistä Saksassa ja Isossa-Britanniassa.

SUOMEN UUTISET