Maaliskuussa alkaneessa työllisyyden kuntakokeilussa osa työnhakijoista siirretään TE-toimistojen piiristä kuntien asiakkaiksi, tarkoituksena selvittää voidaanko työnhakijoiden palveluja parantaa järjestämällä palvelut kuntien kautta. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra toi eilen esille A-studiossa, että työllisyystoimissa tulisi kuitenkin puuttua myös kannustinloukkuihin sekä rakenteellisiin ongelmiin.

Riikka Purra huomauttaa, että kuntakokeiluja on järjestetty muutaman kerran aiemminkin, eikä kokeiluista ole havaittu kestäviä työllisyysvaikutuksia.

– Kun työtöntä ihmistä aktivoidaan, hän tulee pois työttömien tilastosta aktivointitoimien ajaksi. Valitettavasti vain aktivoinnin tuloksena moni ihminen ei kuitenkaan onnistu jatkamaan avoimille työmarkkinoille, eli työllisyysastetta nostetaan keinotekoisesti. Tämä kaikki tapahtuu verorahalla, Purra sanoi eilen Ylen A-studiossa.

Purran mukaan työllisyyden kuntakokeilu voisi kuitenkin olla sosiaalipoliittisena ratkaisuna toimiva. Kansanedustaja samalla huomautti, että pääkaupunkiseudulla huomattava osa työttömistä on maahanmuuttajataustaisia.

– Olisikin syytä keskittyä myös siihen, mistä rakenteelliset ongelmat syntyvät.

A-studiossa nähtiin myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Hänen mielestään työttömien siirtämisellä kuntien vastuulle olisi kokemusperusteinen työllisyyttä parantava vaikutus. Tosin Lindtmankin myönsi, että pysyvän työllisyysvaikutuksen laskeminen tulisi olemaan haastavaa.

Kuntakokeilu on pehmeä työllisyyskeino

Ylen tekemän kyselyn mukaan kuntakokeilua on kritisoitu kokeilualueilla siitä syystä, että käytössä on ollut liian vähän henkilöstöresursseja. Perussuomalaiset on esittänyt kritiikkiä tästä jo aiemmin.

Purra korostikin, että riittävä resursointi on ylipäätään aina edellytys uusien palvelujen toimivuudelle.

– Kuitenkin jos ajatellaan kokonaistyöllisyyttä, niin lasken tämän melko pehmeäksi työllisyyskeinoksi. Sikäli, kun kyseessä on hallituksen merkittävin työllisyyskeino, niin näen siinä merkittäviä ongelmia.

Lindtman sanoi, että hallituksella on tulossa muitakin työllisyystoimia, joista keskeisin on talouspolitiikan pitäminen työllisyyttä tukevana. Purra totesi tähän, että merkittävintä työllisyyspolitiikkaa tehdäänkin aina yrityksien ja markkinatalouden tasolla.

– Vaikka meillä olisi kuinka hienoja palveluja, niin tosiasia on, että kestävällä tasolla työpaikat syntyvät pääasiassa yrityksiin.

Millä palkalla kannattaa mennä töihin?

Purran mukaan on olennaista tarkastella myös kannustinongelmia ja verotuksen korkeaa tasoa, koska moni miettii, millaisella palkalla ylipäätään kannattaa mennä töihin.

– Jos mietitään esimerkiksi vaikka pääkaupunkiseudulla asuvaa, vähän koulutettua yksinhuoltajaa, jolla on useampi lapsi. Kun samalla otetaan huomioon asumisen korkea hinta, asumistuet, muut tuet ja erilaiset maksuhelpotukset ja lasketaan, millä palkalla hänen kannattaisi mennä töihin, niin voi olla ylipäätään mahdotonta saada työpaikka, josta maksettaisiin riittävästi, jos ihmisellä ei ole riittävää koulutusta. Tämä on kyseisen kannustinongelman ydin.

Perussuomalaiset on usein esittänyt ratkaisuksi talouden dynamiikan lisäämistä esimerkiksi alentamalla työn verotusta.

– Verotuksen alentaminen lisää ostovoimaa, ja samalla parantaa yrityksien mahdollisuuksia toimia, Purra sanoi.

Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne painotti eilen tuumaustunnilla, että korkeat verot yhdistettynä nouseviin elinkustannuksiin ovat konkreettinen este talouskasvulle ja työllisyyden parantamiselle.

Demarit eivät innostu veronalennuksista

Myös Lindtman myönsi, että kannustinongelmat ovat merkittävä este työllisyydelle. SDP-edustaja ei kuitenkaan innostunut veronkevennyksistä, koska samalla olisi pakko leikata jostain. Veronkevennyksillä saavutettavat työpaikat tulisivat Lindtmanin mukaan liian kalliiksi.

Purralle Lindtmanin näkemys ei kelvannut.

– Jos mainitaan, että veronalennukset tuottavat kalliita työpaikkoja, niin kyllä kalliiksi tulevat myös velkarahalla tuotetut tukityöpaikat. Nämä saattavat toimia sosiaalipolitiikkana, mutta ei muuten, Purra sanoi.

Purra myös esitti kritiikkiä sille, että hallituksen talouspolitiikka painottuu elvytykseen.

– Toivoisin, että hallitus kykenisi tekemään samalla pidemmän aikavälin suunnitelmaa siitä, miten tästä mennään eteenpäin.

SUOMEN UUTISET