Pääministeri Sanna Marin puolusti Ylen A-Studiossa 750 miljardin EU-elpymisvälinettä, jolloin perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra joutui muistuttamaan pääministeriä Suomen hitaasta talouskasvusta ja omasta elvytyspolitiikasta, jonka seurauksena suomalaisten verotus on kiristymässä, eikä leikkauksiltakaan todennäköisesti voida välttyä. -Tällaisessa tilanteessa me siis siirrämme merkittäviä summia rahaa Etelä-Eurooppaan sellaisiin valtioihin, jotka eivät ole kyenneet tekemään vaikeita päätöksiä, Purra ihmetteli.

Pääministeri Sanna Marin puolusti keskiviikkona Ylen A-Studiossa EU-johtajien saavuttamaa ratkaisua 750 miljardin elpymisvälineestä. A-Studiossa vieraina olivat myös Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra sekä kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen.

Marinin mukaan Suomi onnistui neuvottelutavoitteissaan, koska avustusten osuutta EU-elpymisvälineessä saatiin laskettua 110 miljardia komission esitykseen nähden. Marin korosti useaan kertaan sitä, että elpymisvälineeseen on kirjattu tarkkarajaisuus, jonka pitäisi tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden enimmäisvastuut olisivat tiedossa etukäteen.

Myös kustannuksista ja haitoista on voitava puhua

Purra totesi, että Suomen neuvottelutavoitteita tärkeämpää on arvioida lopputuloksen onnistumista kotimaan kannalta. Purra totesi, että Brysselistä Suomeen tuomisina oli miljardipaketti.

– Jos lasketaan yhteen elpymisrahasto, lainatakuut ja EU-budjetin nettomaksuosuus, niin puhutaan jo yli 15 miljardista. Meidän perussuomalaisten mielestä tätä ei voi pitää hyvänä asiana.

Purra muistutti Marinia Suomen omasta huonosta taloustilanteesta.

-Olemme komission arvioiden mukaan hyvin hitaan talouskasvun tiellä, jopa huonoimmassa jamassa koko EU-alueella. Samaan aikaan meidän oma elvytyspolitiikkamme tulee nostamaan meidän veroastettamme, todennäköisesti tehdään myös leikkauksia, ja tällaisessa tilanteessa me siirrämme merkittäviä summia rahaa Etelä-Eurooppaan sellaisiin valtioihin, jotka eivät ole kyenneet tekemään vaikeita päätöksiä.

Purra totesi, että yhteisen velan ottaminen on erittäin merkittävä muutos koko EU:n toiminnassa.

-Tulonsiirtounioni on siis olemassa jo nyt, aivan kuten velkaunioni. Myös unionitason verotusoikeus on tulossa. Koko EU-ja eurojärjestelmä on jo sellainen, johon Suomi ei ole sitoutunut 25 vuotta sitten neuvoa-antavalla äänestyksellä, joten meidän pitää pystyä myös keskustelemaan kustannuksista ja haitoista, joita tästä seuraa.

Perussuomalaiset vastustanut alusta asti

Marinin mukaan EU-budjettia ja elpymisrahastoa ei voida katsoa nollasummapelinä saantojen ja maksujen kautta. Marinin mukaan elpymisvälineellä hoidetaan kriisiä, joka on aiheuttanut vakavan taloudellisen tilanteen koko Eurooppaan.

-Suomi on vientivetoinen maa, ja olemme riippuvaisia siitä, miten Euroopan talous elpyy. Kokonaisuus on paljon suurempi kuin vain Suomen maksuosuus. Jos Eurooppa vajoaa taantumaan, se olisi katastrofi veronmaksajan näkökulmasta, Marin sanoi.

Purra sanoi, että perussuomalaiset on alusta saakka vastustanut elpymispakettia ja sitä, että suomalainen veronmaksaja joutuu maksamaan Etelä-Euroopan holtitonta taloudenpitoa. Purra huomautti, että elpymisvälineessä ei edes ole kyse siitä, että korona olisi ajanut Euroopan talouden kriisiin.

-Nämä ongelmat ovat pääasiassa kroonisia. Jakomekanismeissa otetaan huomioon ominaisuuksia, jotka ovat vallinneet Euroopassa hyvin pitkään, vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. Tämä tietysti koskettaa erityisesti Etelä-Eurooppaa, mutta myös Itä-Eurooppaa, kuten Puolaa joka ei ole kärsinyt koronasta juuri lainkaan.

A-studion juontaja tivasi Purralta, väittääkö tämä sitä, että korona ei ole iskenyt Euroopan talouteen.

-Enhän minä niin sanonut, vaan että elpymispaketti ei tule ratkaisemaan ainuttakaan ongelmaa, johon sitä esitetään. Elpymispaketti on siihen aivan liian pieni. Mikäli me oikeasti elvyttäisimme Etelä-Euroopan talouksia, niin elpymispaketin loppusumman pitäisi olla huomattavasti suurempi. Maksajavaltiot tietenkään eivät sellaiseen suostu.

Suurimmat potit matalan verotuksen Italialle ja Espanjalle

Elpymisrahastosta suurimmat potit ovat menossa Italialle ja Espanjalle, joissa molemmissa on selvästi matalampi verotus kuin Suomessa. Italiassa ja Espanjassa myös harmaa talous rehottaa.

A-Studion juontaja kysyi Marinilta, jakaako Suomi elvytyspaketin kautta liian lepsusti rahaa taloutensa heikosti hoitaneille maille kuten juuri Italialle ja Espanjalle, vaikka koronakriisi on iskenyt myös niiden talouteen. Marin väisti kysymyksen.

-Euroopassa on jouduttu laittamaan yhteiskuntia kiinni ennennäkemättömällä tavalla ihmishenkien ja terveyden suojelemiseksi. Mielestäni valinta on ollut oikea, mutta sen seurauksena Suomikin on joutunut ottamaan parikymmentä miljardia lisää velkaa tilanteen korjaamiseksi. Kaikki maat ovat samassa tilanteessa, Marin sanoi.

-Suomi on itse ottanut velkaa omaan elvytykseen, Purra täsmensi.

Kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen totesi, että tarvittaisiin toisenlainen diili, jotta Eurooppa saataisiin vauraaksi. Mykkänen asettui Purran linjoille siinä, että elpymisvälineessä kyse on lähinnä pitkään heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien maiden avustamisesta.

-Vaikka puhutaan koronaelvytyksestä, niin 70 prosenttia tästä valtavasta rahasta jaetaan ennen tätä vuotta vallinneiden työllisyys- ja talouskriteerien mukaan, eli niihin ei ole korona edes vaikuttanut. Minulla on epäilys, että kannettu vesi ei kaivossa pysy, Mykkänen sanoi.

Vappusatasta ja hoitajamitoitusta ei tule

Purra nosti esille, että monet talousasiantuntijat ovat jo todenneet, että elpymisväline ei juurikaan vaikuta Suomen työllisyyteen tai taloudelliseen hyvinvointiin.

-Ei ole lainkaan selvää, mikä on se konkreettinen mekanismi miten elpymisväline tulee vaikuttamaan esimerkiksi Suomen vientiin, Purra sanoi.

Hän muistutti, että perusasia elpymisvälineessä on nimenomaan se, että Suomi rahoittaa muiden maiden huonoa taloudenpitoa.

-Miten pääministeri perustelee oman puolueensa kannattajille esimerkiksi sen, että suomalaisille ei ole tulossa hoitajamitoitusta ja eläkeläisille ei tule vappusatasta. Sen sijaan jokainen suomalainen työssäkäyvä tulee maksamaan toista tuhatta euroa, joka siirretään jonnekin muualle, Purra kysyi Marinilta.

Marinin mukaan kyse on poliittisista valinnoista ja että hoitajamitoitus olisi tulossa. Marin perusteli ratkaisua jälleen Euroopan yhteisen edun kannalta ja kaikkien EU-jäsenvaltioiden talouden elvyttämisellä.

-Kun investoimme siihen, että Eurooppa on tulevaisuudessa entistä kilpailukykyisempi, hiilineutraali ja kestävä, niin tätä kautta me kaikki yhdessä hyödymme, eli tätä ei voi katsoa nollasummapelinä, Marin sanoi.

-Sitä (elvytystä) on tehty aiemminkin, Purra sanoi.

Katso keskustelu Yle Areenasta >

SUOMEN UUTISET