Europäättäjien varmana vakuutena peräänkuuluttama pankkiunioni ei pelasta Eurooppaa tulevilta pankkikriiseiltä, kirjoittaa Taloussanomat.
– Pankkien ja valtioiden välinen yhteys johtuu pankkijärjestelmän peruspiirteistä – joita pankkiunioni ei muuta. Niinpä seuraavakin kriisi puhkaisee luottamuskuplan ja kaataa pankkeja veronmaksajien syliin, saivatpa päättäjät pankkiunioninsa perustettua tai eivät, kirjoittaa Jan Hurri torstaisessa analyysissaan.
Tähän saakka pankkien ja valtioiden välillä on vallinnut kohtalonyhteys, joka on saattanut valtiot pinteeseen heikkojen pankkien sortuessa. Tästä tahdottaisiin eroon kolmella keinolla.
Pankkiunionin keinot
Valvonta ylikansallistettaisiin euroalueen ylivalvojalle. Kriisitoimista päättäminen siirrettäisiin ylikansalliselle kriisivirastolle. Pääomitukseen saisi käyttää EVM-vakausmekanismin rahoja. Talletussuoja siirrettäisiin ylikansallisesti yhteiselle vastuulle.
Idean mukaan yhteinen valvonta kasvattaisi hartiat niin suuriksi, etteivät yksittäiset maat sortuisi pankkien takia.
Pankit leijuvat
luottamuskuplalla
Tämä ei Taloussanomien mukaan kuitenkaan riitä. Tämä johtuu siitä, että pankit toimivat hyvinäkin aikoina eräänlaisen luottamuskuplan päällä. Niiden varoista, asiakkaiden talletuksista, vain pieni osa on kiinni vaihtokelpoisessa omaisuudessa, kuten käteisessä rahassa tai keskuspankin varantotalletuksina.
Suurimman osan varoistaan pankit lainaavat uusina luottoina laina-asiakkaille tai sijoittavat valtioiden velkakirjoihin tai muihin arvopapereihin.
Pyramidimainen rakenne
Kun pankki lainaa rahaa asiakkaalleen, perustaa tämä pankkiin samalla tilin. Sitä kautta pankki saa uutta rahaa, jota voidaan lainata uusille asiakkaille, jotka perustavat pankkiin tilin jne. Tämähän muistuttaa ketjukirjettä tai pyramidia – hyvin käy niin kauan kuin luottamusta riittää.
– Tästä syntyy koko pankki- ja rahajärjestelmämme ketjukirjemäinen perusluonne – ja alttius luottamuksen ajoittaiselle rakoilulle ja kriiseille. Tämä pankkijärjestelmän luottamuksenvarainen perusluonne on synnyttänyt myös voimakkaan siteen pankkien ja valtioiden välille, Taloussanomat kirjoittaa.
Rahatalous perustuu suurimmaksi osaksi velkarahoitukseen ja talouskasvu pankkijärjestelmän luotonlaajennukseen.
– Tätä luottamusta turvaavat tiukan paikan tullen keskuspankit ja valtiot – tahtoivatpa ne tai eivät. Tätä ei pankkiunioni muuksi muuta, Taloussanomat kirjoittaa. http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/08/07/unioni-tai-ei-pankit-leijuvat-paaosin-tyhjan-paalla/201310888/170
Veli-Pekka Leskelä