Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla puolueen 3. varapuheenjohtajalta Juho Eerolalta kysyttiin näkemyksiä Venäjä-politiikasta ja kehitysapupolitiikasta.

Juho Eerolalle kansalaisten lähettämiä kysymyksiä esitti poliittinen suunnittelija Riikka Purra.

Miksi kehitysmaiden vallanpitäjiltä ei vaadita vastuuta omista kansalaisistaan? Suuret pakolaismäärät, kurjuus, ihmisoikeuksien polkeminen, korruptio, köyhyys, sodat, kehittymättömät yhteiskuntarakenteet ja valtava yhteiskunnallinen epätasa-arvo ovat yleisiä monissa maailman kolkissa. Ratkaisuksi ehdotetaan silti aina jotakin, mitä meidän täällä tulisi tehdä. Miksi näin?

– Hyvä kysymys. Useat kehitysmaiden johtajat ovat johtajia monikulttuurisissa hybridivaltioissa, mitkä eivät perustu kansallisvaltiolle, kuten useat Euroopan maat joissa taas pääsääntöisesti yksi kieliryhmä muodostaa valtion. Afrikkalaisissa valtioissa samojen rajojen sisällä tyypillisesti asuu useita eri kansoja. Valta-asemassa on aina jokin tietty kansa ja johtajana tämän kansan edustaja. Tällöin johtaja keskittää kaiken hyvinvoinnin ja usein myös kehitysavun omalle lähipiirilleen ja omalle kansalleen.

– Tässä tapauksessa se oma kansa tarkoittaa vain tiettyä porukkaa kyseisessä valtiossa eikä esimerkiksi niitä muita kieliä tai muita uskontoja tunnustavia kansoja, joita samassa valtiossa on. Ne muut ryhmät nähdään usein jopa vihollisina, joille ei pidä antaa mitään hyvää. Tilanne olisi parempi, jos Afrikassa valtioiden rajat olisi muodostettu kansallisuuksien pohjalta.

Kommentoit jokin aika sitten Venäjän pakotteita ja vertasit Krimin valloitusta Karjalan luovutukseen. Sait jonkin verran palautetta tästä. Oletko edelleen samaa mieltä?

– Se, mitä sanoin näyttäytyi ihan eri tavalla ja vääristeltynä joissakin iltapäivälehdissä. En siis todellakaan pidä sitä hyvänä asiana, että meiltä on aikoinaan mennyt Karjala. Samoin en pidä hyvänä sitä, että menetimme yhteyden jäämerelle. Nämä ovat olleet valtavia tragedioita Suomelle.

– Puhuin lähinnä siitä, että kun nämä alueluovutukset toisen maailmansodan jälkeen jouduttiin tekemään, niin sitten meille tuli myös talouspakotteita, eli jouduimme maksamaan sotakorvaukset Venäjälle. Mutta sen jälkeen alkoi idänkauppa, aloimme viemään sinne tavaraa ja se vahvisti Suomea. Idänkauppa oli erittäin merkittävää 1960-1980-luvuilla. Tätä lähinnä tarkoitin.

SUOMEN UUTISET