Presidentti Sauli Niinistö korosti Ylen vaali-illan puheessaan Euroopan Unionin turvallisuuspoliittista roolia. Niinistö totesi puheessaan, että ei kuitenkaan halua unionista liittovaltiota. Valittavaksi voi kuitenkin lähitulevaisuudessa tulla joko liittovaltio tai euroero.

– Haluan, että Euroopan Unioni olisi turvallisuusyhteisö, joka voisi kertoa meille eurooppalaisille, että unioni pitää huolen turvallisuudestanne terrorismia vastaan, kriisejä vastaan, jopa sotaa vastaan, Niinistö sanoi.

Suomalaisten enemmistö ei kannata sotilaallista liittoutumista eikä Euroopan Unionin kehittymistä liittovaltioksi. Niinistö seuraili puheessaan yleistä mielipidettä.

– Minä en kannata liittovaltiota enkä sotilasliittoa, eikä tämä sitä vaadi, vaan tämä vaatii yhteistä tahtoa, eurooppalaista yhteistä tahtoa, Niinistö sanoi.

Suomen linja Euroopan unionissa on ollut liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuun lisäämistä vastaan, ja Niinistön toteamus on hallituksen linjan mukainen. Suomi voi kuitenkin ajautua tilanteeseen, jossa tätä linjaa ei enää voi jatkaa.

Jos Saksa saa keväällä uuden liittovaltiomyönteisen hallituksen, on se Ranskan kanssa valmis ajamaan euromaita kohti yhä syvenevää liittoa. Silloin Suomi voi joutua T-risteykseen, josta on vain kaksi tietä: joko Suomi menee muiden mukana kohti liittovaltiota ja kasvavaa yhteisvastuuta, tai sitten se eroaa unionista tai ainakin yhteisvaluutasta.

T-risteyksestä on aiemmin puhunut erittäin EU-myönteinen Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto. Niinistö tulee tähän risteykseen sammutetuin lyhdyin. Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari sen sijaan on selkeästi vaatinut tiekarttaa ulos eurosta.

Suomen Uutiset